| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen kuva suomalaisesta koulutuksesta muodostuu ruotsin- ja englanninkielisissä lehdissä. Lisäksi selvitettiin missä osassa lehteä artikkelit ilmestyivät, kuka puhuu Suomen koulutuksesta sekä laskeneiden Pisa-tulosten vaikutus kirjoitusten sisältöön. Materiaalina käytettiin 91 artikkelia vuosina 2012-2017 ilmestyneistä kahdesta ruotsalaisesta ja kahdesta brittiläisestä lehdestä. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin sisällönanalyysiä, jonka avulla jaoteltiin lehdissä mainittuja teemoja. Sekä ruotsalaiset että brittiläiset lehdet kirjoittavat menestyksekkäästä koulusta, opettajista, tasa- arvoisesta koulusta sekä laskevista PISA-tuloksista. Lehtien mainitsemissa teemoissa on myös eroja. Ruotsalaiset lehdet kirjoittavat erityisopetuksesta, konsensuksesta politiikassa, vapaakoulujen puutteesta ja kielletystä voitontavoittelusta, oppilaiden huonosta viihtymisestä koulussa sekä yliarvostetusta PISA-tutkimuksesta. Brittiläiset lehdet sen sijaan kirjoittavat vähäisestä kansallisten kokeiden määrästä, sarjataulukoiden puuttumisesta, koulun aloituksesta 7-vuotiaana, koulutarkastajien puutteesta, läksyjen vähyydestä, ilmaisesta koululounaasta sekä taloudellisista säästöistä. Artikkelit ovat ilmestyneet laajasti eri lehtien osioissa, joista monet muun muassa pääkirjoituksessa, debatissa sekä koulutus-osiossa. Suomalaisen koulutuksen kommentoijista löytyy koulutusalan asiantuntijoita, kuten maiden opetusministerit. Poliitikkojen lisäksi on haastateltu koulutusasiantuntijoita, kouluhenkilökuntaa ja myös suomalaisia oppilaita ja vanhempia. Vuonna 2012 laskeneet PISA-tulokset ovat vaikuttaneet kirjoituksiin siten, että lehdet ovat maininneet enemmän negatiivisia asioita Suomen koulutuksesta.
|
|---|