”Siinä voi pahimmillaan käydä niin, että se lapsi menee siellä pesuveden mukana” diskursiivinen näkökulma fysioterapiaopettajien suhteesta koulutuspolitiikkaan

Koulutuspolitiikka ohjaa vahvasti opettajien työtä. Se sisältää vaatimuksia opettajien pätevyydestä ja tehtävistä, tulevaisuuden osaamisesta ja monialaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä sekä raamittaa työtä rahoituksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista k...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Leinonen, Heidi
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72824
Description
Summary:Koulutuspolitiikka ohjaa vahvasti opettajien työtä. Se sisältää vaatimuksia opettajien pätevyydestä ja tehtävistä, tulevaisuuden osaamisesta ja monialaisesta yhteistyöstä eri toimijoiden välillä sekä raamittaa työtä rahoituksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista koulutuspolitiikkaan liittyvää puhetta fysioterapiaopettajat tuottavat ja minkälaisia identiteettejä fysioterapiaopettajien puhetavoista muodostuu aiheen sisällä. Tämä pro gradu-tutkimus liittyy Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Osaavat opettajat yhdessä!-tutkimus- ja kehityshankkeeseen, joka toteutettiin aikavälillä 2017-2019. Tutkimusaineistona oli kolme ryhmähaastattelua, joissa oli haastateltavana yhteensä seitsemän (n=7) fysioterapiaopettajaa. Haastateltavia oli sekä yliopistosta, että ammattikorkeakoulusta. Haastatteluaineisto analysoitiin diskurssianalyysillä yhtenä aineistona. Aineiston analyysin tuloksena fysioterapiaopettajien puheesta nousi esiin viisi koulutuspoliittista teemaa: lainsäädäntö, talouden resurssit, tulevaisuuden ennakointi, verkostot ja elinikäinen oppiminen. Teemojen sisällä fysioterapiaopettajien puhetapojen kautta muodostui neljä identiteettiä: ammatillinen kehittäjä, ammatillisen arvon kyseenalaistaja, ulkoisiin vaateisiin sopeutuja ja ristiriitojen esiintuoja. Identiteettien esiintyminen vaihteli eri teemojen sisällä. Tulosten perusteella fysioterapiaopettajien puhe koulutuspolitiikan eri teemoista oli moninaista. Vaikka koulutuspolitiikassa nähtiin mahdollisuuksia, oli epävarmuus, velvollisuudet ja vaatimukset hallitsevassa osassa fysioterapiaopettajien puheessa. Fysioterapiaopettajia on tutkittu Suomessa vähän, tämän tutkimuksen aihe fysioterapiaopettajien suhteesta koulutuspolitiikkaan on uusi. Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska koulutuspolitiikka ohjaa fysioterapiaopettajien työtä. Tämä tutkimus tuo uutta näkökulmaa fysioterapiaopettajien suhteesta koulutuspolitiikkaan. Tuloksia voidaan hyödyntää terveystieteiden opettajakoulutuksen kehitystyössä ja jatkotutkimusaiheina.