| Summary: | Tässä kandidaatintutkielmassa selvitän, millaisia diskursiivisia legitimaatiostrategioita
käytetään hyönteisten legitimoimiseen hyönteisistä ruuaksi. Legitimoinnilla tarkoitetaan sitä,
miksi jotain tehdään ja sitä, miksi jotain tehdään siten kuin se tehdään. Kun tarkastellaan
legitimointistrategioita, havainnoidaan siis sitä, millä ja miten perustellaan puhetta
hyönteisruuan puolesta. Sivuan myös delegitimaatiostrategioita. Delegitimaatiolla
tarkoitetaan sitä, millä keinoilla ja miten tuotetaan diskurssia hyönteisruokaa vastaan.
Tarkastelen kahta valtakunnallista sanomalehteä, Helsingin Sanomia ja Maaseudun
Tulevaisuutta ja käytän diskurssianalyysia legitimaatiokeinojen analysoinnissa. Analyysissa
mukailen Theo van Leeuwenin teoriassa tehtyä jaottelua diskursiivisista
legitimaatiostrategioista. Teoriassa diskursiiviset legitimaatiostrategiat jaeotellaan neljään:
auktoriteettiin, faktaan, moraaliin ja narratiiveihin. Näiden lisäksi omassa aineistossani nousi
esille normatiivisuus, jonka nostin yhdeksi diskursiiviseksi legitimaatiostrategiaksi.
Aineistossa havaituista diskursiivisista legitimaatiokeinoista korostuvat fakta, normatiivisuus
sekä auktoriteetti. Moraalia käytettiin legitimaatiokeinona vähemmän ja narratiiveja hyvin
vähän. Faktoista aineistossa korostuivat hyönteisruuan ravintoarvot sekä ilmastohyödyt.
Ilmastohyötyihin vetoamisen voidaan jossain määrin katsoa vetoavan myös moraaliin.
Moraalia käytettiin legitimaatiokeinona esimerkiksi vetoamalla hyönteisruuan eettisyyteen.
Aineistosta löytyi monenlaisia auktoriteetteja, mutta eniten vedottiin tieteeseen, eli
yliopistoihin, tutkijoihin ja muihin tahoihin, jotka tekevät tutkimusta. Normatiivisuutta
tuotettiin kahdella tavalla, vetoamalla hyvään makuun sekä vetoamalla siihen, että muut
syövät tai voisivat syödä hyönteisruokaa. Muilla tarkoitettiin joko muita suomalaisia tai
muiden maiden kansalaisia. Narratiiveja löytyi aineistosta vain vähän ja niissä
hyönteisruokaan viitattiin taisteluna ja vallankumouksena.
|
|---|