| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa tarkastellaan sukupuolten representaatioita sähköisessä, yläkouluikäisille maahanmuuttajanuorille suunnatussa Valoa – S2 ja kirjallisuus -oppimateriaalissa (Mustonen & Reiman 2018). Tutkimuskysymykset
ovat seuraavat:
1) Millaisina sukupuolet esitetään Valoa – S2 ja kirjallisuus -oppimateriaalissa? Millaista kuvaa sukupuolista
rakennetaan?
2) Millaisilla kielen ja kuvien keinoilla representaatioita muodostetaan?
Aiempaa tutkimusta aiheesta on tehty oppikirjoista sekä S2-alalla että muissa oppiaineissa, mutta sähköisiä
oppimateriaaleja on tutkittu vielä verrattain vähän. Sähköisyys tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia esimerkiksi
liikkuvan kuvan hyödyntämiseen oppimateriaalissa, minkä vuoksi niitä on hedelmällistä tarkastella. Aiempi oppikirjatutkimus on myös osoittanut sukupuolia representoitavan oppikirjoissa edelleen stereotyyppisesti. Siksi on perusteltua tarkastella, millainen kuva sukupuolista rakennetaan uudessa sähköisessä oppimateriaalissa, ja näkyvätkö
esimerkiksi opetussuunnitelmassa mainitut tasa-arvopyrkimykset jollakin tavoin oppimateriaalin sukupuolten representaatioissa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu diskurssintutkimuksesta ja siinä käytettävästä representaation
käsitteestä, systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta sekä visuaalisesta kieliopista, joista kaksi viimeiseksi mainittua toimivat tutkimuksessa myös analyysimenetelminä.
Tutkimuksen aineisto koostuu kaikkiaan neljästä Valoa – S2 ja kirjallisuus -oppimateriaaliin kuuluvasta tilannevideosta, joista on otettu kuvakaappauksia ja joiden repliikit on litteroitu karkeasti sanatasolla. Analyysimenetelminä on hyödynnetty kielen osalta systeemis-funktionaalisen kieliteorian ideationaalista metafunktiota, jonka
avulla on tarkasteltu sukupuolten käyttämiä ja sukupuoliin viittaavia sisältösanoja, nimeämisiä ja ilmauksia. Kuvan
osalta analyysimenetelmänä on hyödynnetty visuaalista kielioppia, jonka avulla on tarkasteltu kuvien rajauksia,
sommittelua, vektoreita sekä henkilöhahmojen ulkonäköä.
Oppimateriaalista havaittiin sekä perinteisiä sukupuolistereotypioita noudattavia että niitä rikkovia piirteitä.
Nais- ja tyttöhahmoja representoidaan aktiivisina toimijoina, reippaina ja empaattisina, mutta myös epävarman ja
uhmakkaan puolen omaavina. Mies- ja poikahahmoja representoidaan erilaisten tunteiden kokijoina, avuliaina, empaattisina ja perinteisestä poikkeavassa ammatissa, mutta hetkittäin myös nais- ja tyttöhahmoihin verraten ylemmässä asemassa sekä omiin tunteisiinsa liittyen sulkeutuneena. Kielellisesti representaatioita rakennetaan hyödyntämällä modaaliverbejä, konditionaalimuotoja sekä erilaisia nimeämisiä ja niiden merkityksiä liittyen toisiin ihmisiin viittaamiseen, tunteisiin ja ammatteihin. Kuvallisesti representaatioita rakennetaan kuvan toimijan ja kohteen roolien,
vektoreiden sekä kuvan rajauksen ja sommittelun avulla. Kokonaisuutena oppimateriaali on sukupuolisensitiivinen.
|
|---|