Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ammatillinen toimijuus ja ohjaus työssä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ammatillisen toimijuuden ja ohjauksen kokemuksia. Tutkielman tavoitteena oli kuvata sitä, miten maahanmuuttajataustaiset työntekijät kuvaavat kokemuksiaan ammatillisesta toi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Somersaari, Sabrina
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72704
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ammatillisen toimijuuden ja ohjauksen kokemuksia. Tutkielman tavoitteena oli kuvata sitä, miten maahanmuuttajataustaiset työntekijät kuvaavat kokemuksiaan ammatillisesta toimijuudestaan ja sen rakentumisesta työssä. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin sitä, millaisia kokemuksia heillä on työyhteisössään tapahtuvasta ohjauksesta, ja miten ohjauksella tuetaan ammatillisen toimijuuden kehittymistä. Tämän laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla. Haastatteluihin osallistui kahdeksan ensimmäisen polven maahanmuuttajataustaista työntekijää. Tutkimus toteutettiin kolmessa sosiaali- ja terveysalan palveluita tarjoavassa asumisyksikössä. Tutkimusaineistoa analysoitiin hyödyntämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia ja teemoittelua. Haasteltavat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan omaan työhönsä ja kehittämään omia työtapojaan. He kokivat, että voivat kehittää myös omaa lähityöyhteisöään sekä tulevat siinä kuulluksi, mutta eivät pysty vaikuttamaan laajemmin koko organisaation tasolla. Haastateltavat kuvasit itseään aloitteellisina ja aktiivisina toimijoina työyhteisöissään, mutta heikko suomenkielentaito heikensi työntekijän osallistumista työyhteisössä kehittämiseen ja päätöksen tekoon. Ohjausta kuvattiin sekä yksilö, yhteisö että organisaatiotasolla. Parhaiten ohjaus oli haastateltavien mukaan toteutunut vertaisohjaustilanteissa ja perehdytyksessä. Ohjauksessa ei kuitenkaan huomioitu eri kulttuurista tulevan ohjattavan tarpeita riittävästi.