| Summary: | Vieraalla kielellä kirjoittaminen on haastava tehtävä kielten oppijoille. Eheän ja loogisen tekstin kirjoittamiseksi pitää hallita sellaisten resurssien käyttöä, kuten konnektiivit. Konnektiivit vastaavat lauseiden, virkkeiden ja isompien tekstin osien kytkennästä.
Tässä tutkimuksessa selvitän, miten venäjän kielen äidinkielenä puhuminen voi vaikuttaa suomen -kin/-kAAn- ja myös-konnektiivien käyttöön. Tutkimuskysymykseni ovat:
1. Miten -kin/-kAAn- ja myös-konnektiiveja käytetään venäjänkielisten oppijoiden kirjoituksissa?
2. Miten kin/kAAn- ja myös-konnektiiveja käytetään muunkielisten oppijoiden kirjoituksissa?
3. Miten venäjän kieli äidinkielenä vaikuttaa -kin/-kAAn- ja myöskonnektiivien käyttöön?
Teoreettiselta viitekehykseltään työni sijoittuu kieltenvälisen vaikutuksen tutkimuksen alalle.
Kieltenvälisestä vaikutuksesta voidaan puhua silloin, kun jonkin kielenkäyttäjän kielenkäytön piirteen ja hänen äidinkielensä välillä on riittävän usein toistuva yhteys. Kieltenvälisen vaikutuksen olemassaoloa voidaan todistaa, kun käytetään vähintään kahta todistuskeinoa. Ensimmäinen keino on todistaa, että kaikki lähdekielen puhujat käyttävät tässä tapauksessa konnektiiveja samalla tavalla. Toinen keino on osoittaa, että eri lähdekielten puhujat käyttävät konnektiiveja eri tavalla. Omassa tutkimuksessa hyödynnän molempia keinoja.
Käytin aineistona Kansainvälistä oppijansuomen korpusta eli ICLFI-korpusta (Jantunen 2011). Korpuksen laajuus on noin 1 miljoona sanetta, joista poimin esimerkkejä käsin. Venäjänkielisten oppijoiden kin-konnektiivin osakorpus sisälsi 164 tapausta ja muunkielisten osakorpus 170. Sen sijaan venäjänkielisten myös-konnektiivin osakorpus koostui 370 tapauksesta ja muunkielisten osakorpus 405 tapauksesta. Käytin työkaluina Kielipankin Korp-palvelua ja Excel-taulukoita.
Analyysin voidaan todeta, että venäjän kielellä on vaikutusta siihen, miten venäjänkieliset oppijat
käyttävät myös-konnektiivia. Sen näkyy siinä, että myös-konnektiivi esiintyi usein ensimmäisenä virkkeessä ja viittasi koko lauseeseen venäjänkielisten aineistossa. Sellaisia tapauksia oli myös muunkielisten aineistossa, mutta paljon harvemmin. Sen lisäksi molemmille ryhmille oli tyypillistä käyttää myös-konnektiivia sen edessä olevaan sanaan viittaamiseksi eikä sen perässä olevaan sanaan, kuten on tavallista suomen kielessä. Työni osoittaa, että -kin/-kaan ja myös-konnektiiveihin huomioon kiinnittäminen opetuksessa on tärkeää, jotta oppijat käyttäisivät näitä konnektiiveja oikein ja tuloksena olisi loogisempia ja eheämpiä tekstejä.
|
|---|