Draamakasvatus lasten sosiaalisen kompetenssin tukemisen keinona varhaiskasvatuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodin kasvattajien kokemuksia siitä, miten draamakasvatuksella voidaan tukea lasten sosiaalista kompetenssia ja sitä kautta lapsiryhmän vuorovaikutusta. Tarkoituksena oli myös kuvailla muutosta, jota draamakasvatuksen käyttämisen myötä oletettiin kasvatta...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Mäenpää, Krista
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72386
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päiväkodin kasvattajien kokemuksia siitä, miten draamakasvatuksella voidaan tukea lasten sosiaalista kompetenssia ja sitä kautta lapsiryhmän vuorovaikutusta. Tarkoituksena oli myös kuvailla muutosta, jota draamakasvatuksen käyttämisen myötä oletettiin kasvattajien toiminnassa lasten sosiaalisen kompetenssin tukijoina tapahtuvan. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen tutkimus, jossa tieteenfilosofisena näkökulmana oli pragmatismi. Keräsin sen aineiston toimintatutkimuksen menetelmiä käyttäen varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä yhden päiväkotiryhmän kasvattajien kanssa kahden kuukauden ajanjaksolla. Lopuksi haastattelin kasvattajia teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä käytin temaattista analyysia. Kasvattajien mukaan lasten sosiaalinen kompetenssi lisääntyi hieman tutkimuksen aikana. Sosiaalisen kompetenssin osa-alueista sosiaalisissa taidoissa edistyi lapsen rohkaistuminen sanalliseen mielipiteen ilmaisemiseen. Sosiokognitiivisten taitojen edistyminen näkyi omaehtoisissa esityksissä ristiriitojen näyteltyinä ratkaisuina. Draama lisäsi lasten osallisuutta, mikä voi lisätä heidän motivaatiotaan osallistua sosiaaliseen toimintaan. Kasvattajien toiminnassa tapahtui muutoksia. Tutkimuksen aikana he lisäsivät draaman yhteistä suunnittelua ja lasten osallisuuden mahdollistamista sekä hyödynsivät draaman dokumentointia oman toimintansa ja draaman reflektointiin. Dokumentointi mahdollisti myös lapsille oman toiminnan reflektion ja oppimista lisäävän toiston. Tutkimukseen osallistuneet kasvattajat kokivat tutkimuksen myötä oppineensa uuden, lasten sosiaalista kompetenssia tukevan työskentelymenetelmän.