Toimittajat parrasvaloissa Helsingin Sanomien Musta laatikko -esiintyjien kokemuksia livejournalismista

Livejournalismi on uusi journalismin muoto, josta myös akateeminen tutkimus on alkanut kiinnostua viime aikoina. Käsitteellä livejournalismi viitataan tapahtumaan, jossa journalistit esittävät aiemmin julkaisemattomia ja tarkkaan käsikirjoitettuja, editoituja ja harjoiteltuja puheenvuoroja elävälle...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lilja, Esa
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72324
Description
Summary:Livejournalismi on uusi journalismin muoto, josta myös akateeminen tutkimus on alkanut kiinnostua viime aikoina. Käsitteellä livejournalismi viitataan tapahtumaan, jossa journalistit esittävät aiemmin julkaisemattomia ja tarkkaan käsikirjoitettuja, editoituja ja harjoiteltuja puheenvuoroja elävälle yleisölle teatteriympäristössä. Suomessa livejournalismin edelläkävijä on Helsingin Sanomien Musta laatikko. Livejournalismin ideana on tarjota tarinoita elävälle yleisölle, minkä vuoksi yleisösuhde ja sen rakentuminen on livejournalismin kannalta olennainen käsite. Toisaalta livejournalismi hyödyntää niin sanotun narratiivisen journalismin työkaluja, ja olennaiseksi kysymykseksi nousee journalistinen kamppailu ”kovan”, objektiivisuuteen pyrkivän uutistyön sekä ”pehmeän” ja subjektiivisemman tulkinnan välillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on livejournalistien kokemus yleisösuhteesta ja miten he tasapainoilevat subjektiivisten tulkintojen ja perinteisen, objektiivisuutta korostavan tiedonvälitystehtävän välillä. Tutkimuksen aineistona on kahdeksalle Helsingin Sanomien Mustassa laatikossa esiintyneelle toimittajalle tehdyt teemahaastattelut. Aineistoa käsiteltiin temaattisen sisällönanalyysin menetelmin. Haastateltavat kokevat, että livejournalismin tuottama poikkeuksellisen voimakas yleisösuhde on merkinnyt heille uskonpalautusta journalismiin, minkä lisäksi yleisön ja livejournalistien suorat kohtaamiset ovat lisänneet journalismin läpinäkyvyyttä sekä yleisön ja journalismin välistä ymmärrystä ja luottamusta. Haastateltavat kokevat myös, että vaikka tunteet ja tarinat tekevät journalistista sisältöä ymmärrettäväksi ja samaistuttavaksi, tunteita ja subjektiivisuutta on käytettävä varoen. Livejournalismi toimii vain tarinallisessa muodossa, mutta sen on oltava yhtä faktapohjaista kuin muunkin journalismin. Tämä tutkielma on ensimmäisiä suomalaisia opinnäytteitä, joissa tarkastellaan livejournalismia ja sen merkitystä suomalaisille toimittajille. Tutkielma luo pohjaa ilmiön tarkemmalle akateemiselle käsittelylle, mutta antaa myös ymmärrystä livejournalismin käytännön tekemiseen.