| Summary: | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kieli-identiteettejä suomalaisilla yliopisto-opiskelijoilla liittyy eri vieraisiin kieliin. Tutkimuksessa tarkasteltiin saksan, ruotsin ja englannin kielten merkityksiä yksilöiden identiteetille sekä sosiaalisen kontekstin ja kielen yhteiskunnallisen aseman merkitystä heidän identiteettiprosesseissaan. Kielen ja identiteetin yhteyttä on tutkittu paljon, mutta tutkimus on keskittynyt paljon maahanmuuttajien ja kaksikielisten henkilöiden kielelliseen identiteettiin, kun taas vieraiden kielten näkökulmasta aihetta on tutkittu vähemmän. Vielä vähemmän on tutkittu useamman vieraan kielen merkitystä yksilön identiteetille.
Tutkimukseen osallistui eri alojen opiskelijoita, jotka opiskelivat saksaa yliopiston kielikeskuksella tai pää-/sivuaineena. Aineisto kerättiin haastattelun avulla. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin narratiivisen analyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa selvisi, että yksilöt rakensivat kieli-identiteettejään suhteessa muihin identiteetteihinsä, muihin kieli-identiteetteihinsä ja suhteessa ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Osallistujilla liittyi erilaisia tunteita ja kokemuksia eri kielten käyttöön ja opiskeluun, ja he vertasivat eri kieliin liittyviä kokemuksiaan ja kielitaitoaan keskenään. Osa osallistujista koki saksan lähinnä mukavana harrastuksena, kun taas englanti liittyi vahvasti luonnollisena osana elämään ja esim. ammatti-identiteettiin. Toiset taas rakensivat saksan kielen avulla muista erottuvaa henkilökohtaista identiteettiä ja englanti koettiin henkilökohtaisesti vähemmän merkittävänä. Suhteessa ruotsiin identiteettiprosessi näkyi erityisesti kouluiässä samaistumisena ympäröivään negatiiviseen ilmapiiriin ja asenteisiin. Myöhemmin osa osallistujista kuitenkin määritti suhteensa kieleen uudelleen ja rakensi identiteettiään riippumatta muiden ihmisten tai omista aikaisemmista käsityksistään.
Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että sekä yksilöiden autenttiset kokemukset kielestä että kokemukset formaalista oppimisesta luokkahuoneessa olivat mukana kielellisen identiteetin rakentumisprosessissa. Tulokset auttavat ymmärtämään kielenoppimista kokonaisvaltaisena prosessina sekä opiskelijan kieli-identiteetin tukemisen merkitystä myös kieltenopetuksessa.
|
|---|