Asumistoiveet ja tulevaisuus kehittyvällä kaupunkialueella

Tässä työssä tarkastelen lapsiperheiden asumiseen liittyviä asenteita sekä toiveita. Tavoitteena on selvittää, poikkeavatko lapsiperheiden vanhemmat asumistoiveidensa ja elämäntilanteeseen liittyvien elintapojensa osalta muusta aikuisväestöstä tavalla, joka on ristiriidassa kasvavaan kaupunkiin kohd...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Piironen, Petrus
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Department of Social Sciences and Philosophy, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2019
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72118
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä työssä tarkastelen lapsiperheiden asumiseen liittyviä asenteita sekä toiveita. Tavoitteena on selvittää, poikkeavatko lapsiperheiden vanhemmat asumistoiveidensa ja elämäntilanteeseen liittyvien elintapojensa osalta muusta aikuisväestöstä tavalla, joka on ristiriidassa kasvavaan kaupunkiin kohdistuvan kehityksen kanssa. Kaupungin kasvaessa rakentaminen muuttuu tiiviimmäksi ja luontoalueiden määrän ja laadun voidaan pelätä laskevan. Toisaalta tiiviimmän rakentamisen ja sen myötä kehittyvän julkisen liikenteen voidaan ajatella toimivan ratkaisuna kasvavan kaupungin ympäristökuormitukselle. Vaikka lapsiperheet tarvitsevat aktiivisesti palveluita, vaikuttaisi heillä olevan useassa tapauksessa tahto hakeutua asumaan väljemmin rakennetuille pientaloalueille, joilla sekä asuintila että luonto ovat helpommin saavutettavissa. Tarkastelen aihetta kolmen tutkimuskysymyksen kautta: 1) Minkälaisia asuinalueeseen kohdistuvia toiveita vantaalaisten vastauksista on löydettävissä? 2) Millaisia asuinympäristön toivottavaa rakennetta jäsentäviä ulottuvuuksia vastauksista on löydettävissä? 3) Poikkeavatko lapsiperheiden vanhempien toiveet muiden vastaajien toiveista erityisesti seuraavien ympäristön rakenteeseen liittyvien piirteiden osalta: luontoalueet, kaupunkirakenteen tiiviys, liikkuminen, vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys? Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmalle toimivat kaupungistumisen kehitysvaiheet sekä Suomessa, että muualla maailmassa. Suurin mielenkiinto kohdistuu Helsinkiin ja sen ympäryskuntiin. Tarkastelen 1960- ja 70-lukujen suurta muuttoliikettä, lähiöitä, esikaupunkikehitystä sekä keskusta-asumista. Käsittelen myös elämänvaiheita sekä niiden muutoksia. Lapsiperheiden asuminen toimii viitekehyksenä, joka punoo tutkittavat langat yhteen. Aineistoksi olen valinnut Vantaan tulevaisuuskysely 2017 –kyselyaineiston, joka on löydettävissä Vantaan kaupungin verkkosivuilta. Analyysimenetelminä sovellan faktori- ja erotteluanalyysiä. Erotteluanalyysissä muuttujina toimivat faktorianalyysin pohjalta lasketut summamuuttujat. Tutkielman tulosten perusteella vantaalaisten lapsiperheiden vanhemmat eivät tutkimuskysymysten osalta juurikaan eroa asumistoiveinensa muista vastaajista. Löydetyt erot liittyvät harrastusmahdollisuuksien toivottavuuteen sekä elinympäristöön kohdistuvaan vaikutushalukkuuteen. Tulos on yllättävä ja mielenkiintoinen, mutta synnyttää myös kysymyksen aineiston ja menetelmien soveltuvuudesta