| Yhteenveto: | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaisia kokemuksia lapsilla on vanhempien alkoholinkäytöstä. Tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus, joka pohjautuu aiempiin tutkimuksiin. Tutkielman tutkimusaineisto koostuu kolmesta väitöskirjasta, yhdestä lisensiaatintutkielmasta, yhdestä tieteellisestä artikkelista, A-klinikkasäätiön raporttisarjan kahdesta artikkelista, Nuorisotutkimusseuran julkaisusta, kahdesta Terveyden ja hyvinvointilaitoksen julkaisusta ja yhdestä kansainvälisestä julkaisusta. Osa tutkimuksen aineistoista on saatu lapsuuttaan muistelevilta aikuisilta ja osa lapsuuttaan tai nuoruuttaan parhaillaan eläneiltä.
Tutkimusaineiston tulosten perusteella vanhemman alkoholiongelma on yleinen ilmiö ja sillä on monenlaisia vaikutuksia lasten elämään. Alkoholiongelmaisten vanhempien perheissä perherakenteiden muutokset ovat yleisiä. Lapset ymmärsivät jo hyvin varhain, että vanhemmalla on alkoholiongelma. Tuloksissa tuli esille, että alkoholiongelmaiset vanhemmat laiminlyövät lasten tarpeita. Alkoholia käyttävän vanhemman lapsi ottaa yleisesti vanhemman roolin perheessä huolehtimalla itsestään, pienemmistä sisaruksista ja vanhemmista. Vanhemman alkoholinkäytöllä on myös taloudellisia vaikutuksia. Alkoholiongelmaisen vanhemman aiheuttama univaje vaikuttaa lasten keskittymiskykyyn ja koulunkäyntiin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alkoholiongelmaisten vanhempien perheissä lapset kokevat monia negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, vihaa ja häpeää. Häpeää aiheuttaa ympäristön ihmisten taholta vanhemman alkoholiongelman takia koettu leima. Pelkoa aiheuttavat kodin riidat sekä väkivalta. Lapset oppivat jo varhain erilaisia selviytymiskeinoja, kuten vetäytyminen omaan huoneeseen tai kotoa pois lähteminen, piiloutuminen ja musiikin kuuntelu. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen tuki, juomattoman vanhemman, sisarusten, isovanhempien, muiden sukulaisten, ystävien ja naapurien taholta, toimii tärkeänä lapsen selviytymisen tukena. Lapset kokevat vanhemman alkoholiongelmasta puhumisen tärkeänä.
Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että alkoholiongelmaisen vanhemman kanssa eläminen on riski lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Lapsilla on kuitenkin käytössään erilaisia selviytymiskeinoja, jotka auttavat lasta selviytymään vaikeissakin olosuhteissa. Olisi tärkeää, että yhteiskunnassa lasten leimaaminen vanhemman alkoholiongelman takia vähenisi, mikä helpottaisi omalta osaltaan varmasti myös avun hakemista.
|
|---|