| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkastellaan käyttäytymistaloustieteen tuuppausinterventioita kestävän kulutuksen näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, millaista tuuppaustutkimusta kestävän kuluttamisen saralla tehdään ja millaisten tuuppausinterventioiden avulla kuluttajien valintoihin pyritään vaikuttamaan, ja mitkä näistä interventioista näyttäisivät tuottavan eniten positiivisia interventiotuloksia tilastollisesti merkitsevällä tavalla? Näihin tutkimuskysymyksiin pyrittiin etsimään vastauksia tarkasti kohdennetulla systemaattisella kirjallisuuskatsauksella.
Tutkimuksessa koottiin sekä tiivistelmätaulukko aiemmasta tutkimuksesta että morfologinen laatikko, joka muodostui aineiston tutkimuksia kuvaavista ulottuvuuksista sekä ulottuvuuksien ominaisuuksista. Tutkimuksessa havaittiin, että suosituin ja tehokkain tuuppausinterventio on sosiaalinen normi, jonka käyttö tuotti positiivisen interventiotuloksen tilastollisesti merkitsevällä tavalla 81 % tapauksista. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kenttäkokeena suoritetut tuuppausinterventiot tuottivat useammin positiivisen interventiotuloksen tilastollisesti merkitsevällä tavalla (76 %), kuin mitä laboratorio-olosuhteissa suoritetut kokeet (61 %). Myös havaittiin, että muiden kuin pelkkien yliopisto-opiskelijoiden käyttäminen tutkimuspopulaationa sai aikaan enemmän positiivisia interventiotuloksia tilastollisesti merkitsevällä tavalla (73 %) kuin mitä pelkkien yliopisto-opiskelijoiden käyttäminen tutkimuspopulaationa sai aikaan (65 %).
Kun halutaan tukea kestävää kulutusta, tuuppaus on toimiva, halpa ja helppo menetelmä käyttää.
|
|---|