| Summary: | Saamme suuren osa informaatiosta erilaisten uutisväylien kautta. Vaikka perinteisten sanomalehtien ja muiden vastaavien uutisjulkaisujen merkitys tiedonvälittäjinä on vähentynyt viime vuosina digitaalisten uutisten myötä, uutiset ovat yhä merkittävä osa tiedonsaantiamme. Uutissisällön kuluttamisessa kriittinen lukutaito on ensiarvoisen tärkeää. Eri tahot saattavat pyrkiä välittämään tietoa tietystä näkökulmasta omien tarkoitusperiensä mukaisesta. Tämä voi tapahtua manipuloimalla, muokkaamalla tai muuten esittämällä uutiset tavalla, jotka toisintavat tietyn tahon näkemyksiä ja mielipiteitä.
Tässä tutkielmassa tutkin diskurssin keinoja, joita eri uutisjulkaisut käyttivät artikkeleissaan. Tutkielma keskittyi erityisesti Roseann Quinnin ja hänen murhansa raportointiin. Tutkimusaineisto koostui kuudesta eri uutisartikkelista: kolmesta uutisartikkelista, jotka raportoivat Quinnin murhasta välittömästi sen paljastumisen jälkeen, sekä kolmesta mielipidekirjoituksesta. Tutkielman tarkoitus oli selvittää, mitä erilaisia diskursseja Quinnin tapauksen raportointiin kuului, ja erosivatko ne keskenään eri uutisartikkeleiden välillä. Lisäksi pyrin selvittämään, vaikuttiko artikkelien kirjoitusajankohdan kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ympäristö raportointitapoihin.
Analysoin uutisartikkeleita kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Perustana tässä analyysissa on Fairclough’n (1995; 2003; 2013) kolmetasoinen kriittisen diskurssianalyysin malli, sekä GDS-malli, joka lähestyy analyysiä genrejen, diskurssien ja tyylien kautta. Tutkielmassa kävi ilmi, että samasta tapauksesta samaan aikaan raportoivat uutiset kertoivat tapahtumista hyvin vaihtelevin keinoin. Mm. adjektiivien ja muun kuvaavan kielen käyttö vaikutti merkittävästi siihen, millaisessa valossa Quinnin tapaus esitettiin. Mielipidekirjoitusten tapauksessa kirjoittajien omat mielipiteet ja tarkoitusperät vaikuttivat merkittävästi siihen, miten Quinnin tapausta käytettiin kirjoituksissa.
Tutkimuksen tuloksia olisi mahdollistaa soveltaa esim. kriittisen medialukutaidon opetuksen yhteydessä. Koska tutkimus käsittelee sekä kriittisen diskurssianalyysin että entekstualisoinnin keinoja, voidaan tutkimuksen tuloksia käyttää soveltaen esimerkkinä erilaisten mediatekstien tulkinnassa.
|
|---|