| Yhteenveto: | Lohkoketjuteknologia on noussut suuren yleisön tietoisuuteen 2010-luvulla, mutta sen hyötykäyttö virtuaalivaluuttojen ulkopuolella on toistaiseksi vielä suhteellisen pientä. Yksi monista lohkoketjuteknologian sovelluskohteista ovat älysopimukset, jotka ovat nousseet mukaan tieteelliseen keskusteluun vuosi-kymmenen loppupuoliskolla. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä älysopimukset ovat ja millainen potentiaali niillä on yritysten näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma määrittelee älysopimusten keskeiset käsitteet ja esittelee erilaisia käyttökohteita sekä -tapoja, joissa älysopimuksia on testattu käytännössä, tai joissa älysopimuksilla voidaan väittää olevan konkreettista hyötyä. Älysopimuksista on merkittävää hyötyä muun muassa logistiikassa, esineiden internetin hyödyntämisessä sekä digitaalisten tiedostojen käsittelyssä. Näissä käyttökohteissa älysopimukset mahdollistavat aiempaa kehittyneemmän automaation tason, toimimalla toimijoiden välillä luotettuna kolmantena osapuolena. Ongelmakohtina älysopimusten käyttöönotolle voidaan pitää lohkoketjun rajattua laskentatehoa, lisääntynyttä sähkönkulutusta, lohkoketjussa olevan datan avoimuutta sekä älysopimusten asemaa perinteisessä sopimuslainsäädännössä.
|
|---|