| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa käsiteltiin heteronormatiivisuuden diskurssin rakentumista yläkoulun englannin kielen tekstikirjoissa Suomessa. Heteronormatiivisuus on laajalti vallitseva ideologia, jonka mukaan ainoastaan heteroseksuaalisuus on normaalia, ja muut seksuaalisuuden ilmentymät ovat epänormaaleja, ei-toivottuja, tai alempiarvoisia. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, millä tavoin heteronormatiivisuutta rakennetaan tekstikirjoissa tekstin ja kuvien avulla. Tutkimus koostui yhdeksästä yläkoulun englannin tekstikirjasta, jotka analysoitiin kriittisen diskurssintutkimuksen menetelmin. Tutkimuksessa identifioitiin kohtia, joissa seksuaalinen identiteetti tuli ilmi joko suoraan tai epäsuoraan. Nämä löydökset luokiteltiin kolmeen kategoriaan heteronormatiivisiksi, matalasti heteronormatiivisiksi, ja ei-heteronormatiiviksi. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina oli, että matalasti heteronormatiiviset strategiat olivat yleisin keino rakentaa kuvaa seksuaalisista identiteeteistä. Selkeästi heteronormatiiviset tapaukset muodostivat toiseksi yleisimmän ryhmän. Aineistosta ei löytynyt yhtään yksiselitteisen ei-heteronormatiivista tapausta. Koska oppikirjoilla on edelleen keskeinen rooli kielten opetuksessa, niiden sisältämät ideologiat rakentavat osaltaan koulujen ilmapiiriä seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Seksuaalisten identiteettien moninaisuus on noussut viime vuosikymmeninä keskeisempään rooliin kuin koskaan aiemmin, mutta sitä huomioidaan kouluympäristöissä edelleen vain hyvin rajatuissa tilanteissa. Tämä osaltaan heijastuu oppikirjojen sisältöihin, joissa seksuaalivähemmistöjä ei rakenneta osana kirjojen maailmankuvaa.
|
|---|