| Yhteenveto: | Vankilaelämä ja -maailma ovat monelle tuntemattomia ja vieraita. Tämän vuoksi vankilan siirtyminen keskelle kaupunkia voi aiheuttaa huolta tai jopa pelkoa paikallisissa. Torjuvasta reaktiosta käytetään nimitystä 'nimby' (engl. not in my backyard) ja ei-toivottuja hankkeita voidaan kutsua 'luluiksi' (engl. locally unwanted land use). Tutkielma etenee avaamalla ensin näitä käsitteitä ja niiden avulla syventyy taustasyihin, joihin teoriat ulkopuolisesta, poikkeavuudesta ja stigmasta tarjoavat näkökulmia. Tutkimus pohjautuu kysymyksiin mitä reaktioita avovankilan tulo jyväskyläläisissä herättää sekä mitkä tekijät vaikuttavat torjuvaan reaktioon.
Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty pääasiassa aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Aineisto koostuu ksml.fi:n uutisista ja mielipidekirjoituksista kommentteineen ja on rajautunut loppuvuodesta 2018 vuoden 2019 loppuun. Näin ollen myös mielipiteet rajautuvat ainoastaan ksml.fi:n käyttäjiin sekä lehteen kirjoittaneisiin.
Tulosten perusteella avovankilaan suhtaudutaan pääsääntöisesti positiivisesti. Torjuntareaktion voidaan katsoa syntyvän voimakkaimpana vankila-alueen välittömässä läheisyydessä asuvissa. Tulokset osoittavat, että on tärkeää huomioida vastustuksen voimakkuus sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään vastustavien mielipiteiden määrää. Ymmärrys tilankäytöllisten muutosten aikaansaamista seurauksista paikallisyhteisössä, sekä uuden yhteisön liittyessä alkuperäiseen yhteisöön edesauttaa sosiaalisesti kestävää kehitystä. Paikallisten ihmisten reaktioiden huomioiminen ja niihin varautuminen nousee tärkeäksi osa-alueeksi parempaa kaupunkisuunnittelua. Taustaltaan erilaisten ihmisten huomioiminen ja hyväksyminen puolestaan ovat päämääriä, joita tavoitellessa on ensiarvoisen tärkeää selvittää, miksi torjuntareaktio alunperin syntyy.
|
|---|