Näkö- tai kuulovammaisen lapsen varhaiskasvatuksen aloitus vanhempien kuvaamana

Tutkimuksemme tarkastelee näkö- tai kuulovammaisten lasten varhaiskasvatuksen aloitusta vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten päiväkodissa valmistauduttiin näkö- tai kuulovammaisen lapsen varhaiskasvatuksen aloitukseen sekä millaisia kokemuksia vanhemmilla on näkö- t...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kronström, Siiri, Tammilehto, Essi
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71534
Description
Summary:Tutkimuksemme tarkastelee näkö- tai kuulovammaisten lasten varhaiskasvatuksen aloitusta vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten päiväkodissa valmistauduttiin näkö- tai kuulovammaisen lapsen varhaiskasvatuksen aloitukseen sekä millaisia kokemuksia vanhemmilla on näkö- tai kuulovammaisen lapsensa päiväkodin aloituksesta. Selvitimme myös, miten näkö- tai kuulovammaisten lasten vanhempien mielestä varhaiskasvatuksen aloitusta voisi kehittää. Tässä laadullisessa tutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelmänä sähköistä kyselylomaketta. Kyselyyn vastasi yhteensä 43 vanhempaa, joista näkövammaisten lasten vanhempia oli 15 ja kuulovammaisten lasten vanhempia 28. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen aloitukseen valmistauduttiin tekemällä muutoksia päiväkodin ympäristöön, kokoamalla monialainen tiimi, tarjoamalla henkilöstölle perehdytystä sekä mahdollistamalla perheen ja lapsen tutustuminen päiväkotiin. Vanhempien mielestä aloituksessa onnistui muiden lasten sekä henkilöstön suhtautuminen, lapsen oma sopeutuminen sekä hänelle saatu avustaja. Tyytymättömiä vanhemmat olivat päiväkodin ennakointiin, henkilöstön kielteiseen asennoitumiseen sekä henkilöstön vaihtuvuuteen. Kehitysehdotuksina vanhemmat esittivät päiväkodin aloituksen ennakoinnin, monialaisen yhteistyön lisäämisen, henkilöstön myönteisemmän suhtautumisen sekä resurssien lisäämisen. Tutkimuksemme avulla lisäämme tietoutta näkö- ja kuulovammaisten lasten päiväkodin aloituksesta sekä varhaiskasvatuksen kyvystä kohdata lapset inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.