| Yhteenveto: | Vieraiden kielten opetuksessa on ollut viime vuosikymmenten aikana selkeä muutos kohti kommunikatiivisempaa suuntaa,
ja kielioppikeskeisyyttä on ruvettu kritisoimaan. Globalisaation, vapaan liikkuvuuden ja kehittyneen teknologian ansiosta
ihmiset ovat entistä useammin tekemisissä vieraiden kulttuurien kanssa. Useat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kulttuuri
kuuluu olennaisesti kielten opetukseen, ja tuntemus vieraasta kulttuurista edesauttaa kulttuurien välistä viestintää.
Suomalaisen koulun näkökulmasta katsottuna tehokkain tapa tutustua vieraaseen kulttuuriin on tekemällä siitä havaintoja
koulusta käsin, ja kuvat tarjoavat mahdollisuuksia vieraan kulttuurin ilmiöiden observoimiseen.
Tutkin maisterintutkielmassani kulttuuriin liittyviä kuvia oppikirjasarjoissa Scene ja On the Go. Tutkimus keskittyi
kirjasarjojen tehtäväkirjoihin, sillä ne sisälsivät huomattavasti enemmän kulttuuriin liittyviä kuvia kuin tehtäväkirjat.
Tekstikirjojen kaikki kuvat käytiin järjestelmällisesti läpi, ja ne kategorisoitiin käyttämällä Byramin ehdottamaa luokittelua.
Alkuperäiseen luokitteluun tehtiin pieniä muutoksia, jotta se sopi paremmin tutkimukseeni.
Tutkimus osoitti, että On the Go-kirjasarja sisälsi enemmän kulttuuriin liittyviä kuvia kuin Scene. Molemmat oppikirjasarjat
olivat kuitenkin lähestyneet kulttuuria samankaltaisesti, ja samat kategoriat painottuivat molemmissa oppikirjoissa.
Erityisesti aihealueet kuten urheilu, koulu, luonnonnähtävyydet, kuuluisat rakennukset ja ruoka painottuivat molemmissa
oppikirjasarjoissa. On the Go sisälsi merkittävästi enemmän historiaan liittyviä kuvia kuin Scene, ja Scene sisälsi enemmän
kuvia symboleista, jotka kuvaavat eri kulttuureja.
Molemmat oppikirjat esittelivät monipuolisesti englanninkielisiä maita, mutta Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta
olivat hieman keskeisemmässä asemassa kuin muut maat. On the Go esitteli useita tunnettuja näyttelijöitä, urheilijoita ja
muusikkoja eri puolilta maailmaa, kun taas Scene keskittyi enemmän yhdysvaltalaisiin ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta
kotoisin oleviin näyttelijöihin, urheilijoihin ja muusikkoihin. Oli tosin tyypillistä, että kuvat, jotka liittyivät Kanadaan,
Etelä-Afrikkaan, Irlantiin, Intiaan, Uuteen-Seelantiin ja Australiaan olivat usein yksipuoleisempia. Esimerkiksi suurin osa
Australiaan ja Uuteen-Seelantiin liittyvistä kuvista esittelivät maiden luontoa, ja päivittäistä elämää kuvaavia kuvia oli
vähemmän. Toisaalta, yhtään englanninkielistä maata ei esitelty täysin yksipuolisesti.
Tulokset olivat verrattavissa muihin samasta aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Vanhemmissa oppikirjasarjoissa tosin
Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan painottaminen oli selkeämpää, ja muista maista annettiin vain vähän tietoa.
Vaikuttaa siltä, että modernit oppikirjat ovat ottaneet muutkin englanninkieliset maat paremmin huomioon, vaikkakin oli
tyypillistä, että eri asioita painotetaan kuvissa, jotka käsittelevät eri maita.
Scene-oppikirjasarjan heikkous oli historiaan liittyvien kuvien puute. Vaikkakin historia on monimutkainen ja vaikeasti
lähestyttävä aihe kieltenopetuksessa, vieraiden kulttuurien historian ymmärtäminen auttaa ymmärtämään kulttuurien
edustajia ja ilmiöitä.
|
|---|