| Summary: | Tutkimuksessa tarkastellaan Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattomaan sotilas -elokuvan (2017) ympärillä käydystä keskustelusta noussutta menneisyyspoliittista puhetta. Elokuva oli kolmas elokuvasovitus Väinö Linnan romaanista Tuntematon sotilas (1954) ja osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden virallista ohjelmaa.
Menneisyyspoliittisen puhe ymmärretään tutkimuksessa menneisyyteen liittyvien merkityksien esittämisenä, tuottamisena, välittämisenä ja valitsemisena. Menneisyyteen liittyvät merkitykset ja niiden esittäminen käsitetään poliittiseksi toiminnaksi. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjautuvaa sisältöanalyysia ja diskurssianalyysia. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on käytetty kulttuurisen muistin käsitettä ja Aleida Assmanin ajatuksia kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisesta ja ylläpitämisestä.
Tutkimuksen aineiston muodostavat neljässä laajalevikkisimmässä suomalaisessa sanomalehdessä ja Ilta-Sanomissa ilmestyneet aiheeseen liittyvät lehtiartikkelit ja näiden lehtien verkkosivujen lukijakommenttipalstoilta kerätyt tekstit sekä YLE Uutisten verkkosivuilla julkaistut uutiset.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia menneisyyspoliittisia merkityksiä Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvaan liittyvästä keskustelusta nousee esiin. Tämän lisäksi vastataan myös seuraaviin kysymyksiin: Mikä on Tuntemattoman sotilaan paikka kulttuurisessa muistissa? Miten kulttuurista muistia tuotetaan? Varsinaisten tutkimuskysymysten lisäksi tutkimuksessa sivutaan myös sitä, kenen toimesta ja mistä positioista menneisyyspoliittista puhetta tuotetaan.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että keskustelusta nousevat menneisyyspoliittiset merkitykset ovat jaoteltavissa sellaisiin, jotka kytkeytyvät Tuntemattoman sotilaan asemaan kulttuurisessa muistissa sekä autenttisuuteen ja Tuntemattoman sotilaan uskottavuuteen liittyviin merkityksiin. Tuntemattomalla sotilaalla on moniselitteinen, mutta hyvin vakiintunut asema kulttuurisen muistin kaanonissa. Niissä tavoissa, miten kaanonin nähdään muodostuvan ja miten historian esityksiä ja laajemmin taideteoksia pidetään osana kaanonia, oli nähtävissä eroja Tuntemattoman sotilaan päivittämisen suhteen. Tutkimuksen kautta on mahdollista esittää johtopäätöksiä myös laajemmin kulttuurisen muistin kaanonin rakentumisesta.
|
|---|