| Summary: | Kieli on ympäröivää todellisuutta rakentava voima, jolla representoidaan maailmaa. Kielellä luodaan diskursseja, jotka paljastavat asioita vallitsevasta yhteiskunnasta ja ajasta. Kriittinen diskurssianalyysi pyrkii pääsemään tekstin kulissien taakse ja tarkastelemaan tiettyä ilmiötä moniulotteisesti sekä kyseenalaistamaan tekstin päämäärät.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin avulla Vladimir Zelenskyn representaatiota Venäjän valtionmedian uutistoimiston RIA «Novostin» toimittajien uutisteksteissä. Zelensky tunnetaan entuudestaan koomikkona ja näyttelijänä, joka nousi Ukrainan presidentiksi täysin politiikan ulkopuolelta, mikä luo hedelmällisen lähtökohdan hänen representaationsa tarkastelulle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sekä kielellisten, viestinnällisten että poliittisten teemojen ympärille. Materiaalina on kahdeksan syksyllä 2019 julkaistua RIA «Novostin» tekstiä, joiden teemana on presidentti Zelensky sekä Ukrainan poliittinen tilanne.
Tutkimus pyrkii löytämään vastauksen siihen, millaisen representaation diskurssit Vladimir Zelenskystä luovat. Koska kriittinen diskurssianalyysi näkee kielen vallan ilmentämisen keinona, tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä voisi olla tekstien syvempi päämäärä. Tutkimusmetodina käytetään Norman Fairclough’n kolmivaiheista teoriaa kriittisestä diskurssianalyysistä, jossa kiinnitetään huomio sekä tekstiin, diskursseihin että sosiaaliseen käytäntöön – toisin sanoen siihen, mikä vaikutus teksteillä on ihmisten toiminnan kannalta ja millaisia valtasuhteita ne synnyttävät.
Teksteistä paljastui kuusi diskurssia, joiden kautta representaatio Zelenskystä muodostui. Nämä diskurssit on nimetty seuraavasti: 1) Trumpin sätkynukke 2) Petturi 3) Epäonnistunut presidentti 4) Koomikko 5) Fasistien puolella oleva russofobikko ja 6) Poroshenko vs. Zelensky. Tutkimus osoitti, että toimittajat representoivat Ukrainan presidenttiä negatiiviseen sävyyn kokemattomana poliitikkona, joka ei ole eduksi Ukrainalle. Lisäksi tulokset osoittivat, että diskurssit palvelevat Venäjän informaatiovaikuttamisen strategioita.
|
|---|