| Yhteenveto: | Tutkielmani käsittelee maskuliinisuuden diskursseja nyky-yhteiskunnassa sekä niiden esiintymistä feministimiesten puheissa. Sukupuoliroolit puhuttavat yhteiskunnassa paljon, ja myös vallalla oleva mieskuva on usein esillä julkisessa keskustelussa. Paneudun tutkimuksessani siihen, millainen kuva miehestä ja maskuliinisuudesta vallitsee, miten se rakentuu ja kuinka se mahdollisesti on muuttunut ajan saatossa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia maskuliinisuusdiskursseja feministimiesten puheissa nousee esille? 2. Miten nämä diskurssit ovat suhteessa hegemonisen maskuliinisuuden käsitteeseen? Aineisto on kerätty haastattelemalla viittä itsensä feministiksi identifioivaa miestä. Haastattelut ovat teemahaastatteluja, joissa kaikilta on kysytty samat kysymykset, mutta keskustelun on myös annettu edetä vapaamuotoisesti.
Teoreettinen tausta tutkimuksessani koostuu kriittisestä diskurssintutkimuksesta sekä sukupuolentutkimukseen kuuluvasta mies- ja maskuliinisuustutkimuksesta. Näiden teorioiden valossa olen tarkastellut aineistoa, etsinyt sieltä kohdat, joita pidän tietyn diskurssin ilmentyminä, ja käynyt sitten nämä kohdat läpi kielen analyysin avulla. Löytyneet diskurssit ovat tasa-arvodiskurssi, toiseusdiskurssi, suhdediskurssi, herkkyysdiskurssi, isyysdiskurssi ja polarisaatiodiskurssi. Pohdin myös näiden diskurssien suhdetta hegemoniseen maskuliinisuuteen, eli ideaaliin, normina pidettyyn maskuliinisuuteen.
Tasa-arvodiskurssi keskittyy sukupuolten väliseen tasa-arvoon, toiseusdiskurssissa keskiössä ovat ulkopuolisuuden ja toiseuden kokemukset, suhdediskurssi tarkastelee sukupuoli-identiteetin rakentumista suhteessa muihin ihmisiin ja kulttuuriin, herkkyysdiskurssi keskittyy miehen herkkyyteen ja sen osoittamiseen, isyysdiskurssissa keskiössä on mies isänä, ja polarisaatiodiskurssi kuvaa sukupuolista käytävän keskustelun kärjistymistä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimus täydentää maskuliinisuustutkimuksia, ja myös tulokset vastaavat aiemmin saatuja tutkimustuloksia: yhteiskunnassa on huomattavissa hegemonisen maskuliinisuuden murtuminen ja ideaalin mieskäsityksen vaihtuminen useisiin
eri maskuliinisuuksiin. Vaikka perinteinen miesmalli on siis edelleen esillä yhteiskunnassa, käsitys mieheydestä on myös murroksessa.
|
|---|