Vuxnas studiemotivation för svenska vid ett medborgarinstitut i Mellersta Finland

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi ruotsin aikuisopiskelijoita opiskelemaan ruotsia kansalaisopistossa suomenkielisessä kunnassa Keski-Suomessa. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla, ja tutkimukseen osallistui kolme eritasoista ruotsin kielen ryhmää Jyväskylän kansalaisopis...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Rantanen, Laura
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:swe
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70973
Description
Summary:Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mikä motivoi ruotsin aikuisopiskelijoita opiskelemaan ruotsia kansalaisopistossa suomenkielisessä kunnassa Keski-Suomessa. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeen avulla, ja tutkimukseen osallistui kolme eritasoista ruotsin kielen ryhmää Jyväskylän kansalaisopistossa keväällä 2020. Osallistujia oli yhteensä 40, joista kaikki olivat joko työelämässä tai eläkkeellä. Tutkimuksessa ilmeni, että opiskelijoiden motivaatio oli lähtökohtaisesti sisäistä, eivätkä he kokeneet suurta painetta ulkopuolelta opiskella ruotsia. Muun muassa ruotsinkielisen median seuraaminen, kulttuurista nauttiminen ja matkustaminen ruotsinkielisillä alueilla olivat tärkeitä syitä opiskella ruotsia. Opiskelijat pitivät myös tärkeänä ylläpitää jo opittua ruotsin taitoa ja täydentää aiemmin opittua. Erityisesti helppotasoisella kertauskurssilla usea opiskelija opiskeli ruotsia, koska he tarvitsivat sitä työelämässä. Muutamalla oli myös haaveita Norjassa työskentelystä, ja he kokivat ruotsin kielen auttavan näiden haaveiden toteuttamisessa. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opiskelijat pitivät kansalaisopistoa hyödyllisenä paikkana ruotsin oppimisen suhteen, ja tämä motivoi osallistumaan tunneille. Ruotsin kielen osaamista edes jollain tasolla pidettiin suomenkielisessä Keski-Suomessa tärkeänä, ja tätä perusteltiin muun muassa ruotsin asemalla Suomen toisena kotimaisena kielenä.