| Summary: | Tämä tutkimus tarkastelee, millainen irlantilaisen kirjailijan Samuel Beckettin (1906–1989) teoksen The Unnamable
(1958) subjektikäsitys on. Tähän kysymykseen saadun vastauksen perusteella vastataan toiseen tutkimuskysymykseen,
joka on: miten teos suhteutuu romaanin lajiin? Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa The Unnamablesta
yksittäisenä teoksena. Tämän lisäksi tutkimuksessa käsitellään lyhyesti myös Beckettin tuotantoa kirjailijana,
romaania kirjallisuuden lajina ja subjektia kirjallisuudentutkimuksen käsitteenä. The Unnamablen subjektikäsitystä
tarkastellaan neljästä näkökulmasta, jotka ovat (i) ajallisuus, (ii) paikka, (iii) subjektin filosofia ja (iv) teoksen suhde
romaanin lajiin. Ajallisuuden tutkimisen yhteydessä hyödynnetään Paul Ricoeurin (1913–2005) ja Mihail Bahtinin
(1895–1975) kertomuksen ja kirjallisuuden ajallisuudesta esittämiä teorioita. Bahtinin kronotoopin käsitettä hyödynnetään
myös The Unnamablen paikan tarkastelussa. Subjektin filosofian ja teoksen subjektikäsityksen tarkastelussa
teoksen subjektikäsitystä suhteutetaan esimerkiksi Anselm Canterburylaisen (1033–1109) ja Ludwig Wittgensteinin
(1889–1951) kirjoituksiin. Romaanin lajiin teosta suhteutetaan ranskalaisen uuden romaanin (nouveau roman), sekä
modernistisen ja postmodernistisen romaanin näkökulmista. Tutkimuksen lähestymistapaan on vaikuttanut niin sanottu
jälkiklassinen narratologia sekä Hans-Georg Gadamerin (1900–2002) hermeneuttinen filosofia. Tutkimuksen keskeinen
tulos on, että The Unnamablen subjekti ei ole vakaa. Tämä ilmenee subjektin kokeman ajallisuuden, paikan ja
kielen epävakautena. Koska teoksen subjektilla ei ole vakaata kokemusta ajasta, paikasta tai kielestä, ei tämä itsekään
voi olla vakaa. The Unnamablea ei tutkimuksen perusteella voi sijoittaa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn romaanin
kategoriaan.
|
|---|