Suomalaisten vanhempien sukupuolirooliasenteet ja niiden yhteydet sukupuoleen, ikään ja koulutukseen 2020-lukua lähestyttäessä

Sukupuolirooliasenteilla tarkoitetaan uskomuksia, joiden kautta ilmaistaan, mitkä ovat sukupuolille hyväksyttäviä rooleja yhteiskunnan julkisilla (työ, politiikka) ja yksityisillä (perhe, koti) osa-alueilla. Tässä pro-gradu tutkielmassa selvitettiin kolmen sukupuolirooliasenteen (konservatiiviset, s...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Niemelä, Tiina, Pirhonen, Sonia
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70161
Kuvaus
Yhteenveto:Sukupuolirooliasenteilla tarkoitetaan uskomuksia, joiden kautta ilmaistaan, mitkä ovat sukupuolille hyväksyttäviä rooleja yhteiskunnan julkisilla (työ, politiikka) ja yksityisillä (perhe, koti) osa-alueilla. Tässä pro-gradu tutkielmassa selvitettiin kolmen sukupuolirooliasenteen (konservatiiviset, sukupuoliroolitetut, sukupuolineutraalit) jaottumista suomalaisten vanhempien keskuudessa. Lisäksi tarkasteltiin eroja asenteissa äitien ja isien välillä, sekä selvitettiin iän ja koulutuksen yhteyksiä asenteiden jaottumiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2018 ja se koostui 1688 suomalaisesta ja Suomessa asuvasta vanhemmasta (91 % äitejä). Suurin osa aineistosta kerättiin verkkokyselyn kautta (86%) ja loput paperisten kyselylomakkeiden avulla (14%). Aineisto analysoitiin hyödyntäen summamuuttujien jakaumatietoja, parittaista t-testiä, riippumattomien otosten t-testiä, monimuuttujaista varianssianalyysiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tulokset osoittivat, että vanhemmat raportoivat eniten sukupuolineutraaleja asenteita ja vähiten konservatiivisia asenteita. Sukupuoliroolitettuja asenteita esiintyi hieman enemmän kuin konservatiivisia, mutta huomattavasti vähemmän kuin sukupuolineutraaleja asenteita. Asenteissa löydettiin sukupuolieroja isien ja äitien välillä. Isät raportoivat enemmän konservatiivisia asenteita ja äidit enemmän sukupuolineutraaleja asenteita. Sukupuoliroolitetuissa asenteissa ei löydetty sukupuolieroa. Iän ja koulutuksen välillä löytyi yhdysvaikutus, mutta vain sukupuolineutraalien asenteiden kohdalla. Toisin sanoen iäkkäämmät korkeakoulutetut raportoivat enemmän sukupuolineutraaleja asenteita kuin nuoremmat korkeakoulutetut. Tutkimus tarjosi ajankohtaista tietoa sukupuolirooliasenteista nykypäivän suomalaisilla vanhemmilla. Tutkimus toi myös uutta tietoa roolitetuista asenteista, joita ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Ajankohtaiselle aiheelle jää myös jatkotutkimuksen tarvetta. Jatkossa aihetta olisi hyvä tutkia muun muassa perheen kotityönjaon ja vanhemmuuden uupumuksen kannalta. Gender role attitudes are generally defined as beliefs regarding appropriate roles for genders in both public (work, politics) and private (family, home) sphere of life. This Master’s thesis examined three different types of attitudes towards gender roles (traditional attitude, specialized attitude and androgynist attitude) and how these attitudes appear among Finnish parents. The thesis, examined, furthermore whether these types of attitudes differ between mothers and fathers. Finally, it was investigated how these attitudes are related to age and level of education. The data was collected during the spring of 2018 and it comprised 1688 Finnish parents (91% mothers). Majority of the data was collected through internet surveys (86%) and the rest by paper forms in Jyväskylä, Hyvinkää and Posio (14%). The data was analyzed using paired samples t-test, independent samples t-test, multivariate analysis of variance (MANOVA) and one-way analysis of variance (ANOVA). According to the results parents reported for most androgynist attitudes and for least traditional attitudes. Specialized attitudes were slightly more common than traditional ones but significantly less common than androgynist attitudes. Differences between mothers and father’s attitudes were found. Fathers reported more traditional attitudes than mothers, whereas mothers reported more androgynist attitudes than fathers. In specialized attitudes there were no differences between mothers and fathers. An interaction effect was found between age and education level, but only regarding androgynist attitudes: older participants reported more androgynist attitudes than younger ones, but only among highly educated parents. This present study offered topical knowledge about gender role attitudes among Finnish parents. This study offered novel information about particularly specialized attitudes, which have not been researched before in Finland.