| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa selvitettiin passiivisen audiovisuaalisen oppimisen vaikutuksia aivojen herätevasteisiin käyttäen aikataajuustarkastelua. Aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella ja koehenkilöiksi valikoituivat yliopiston opiskelijat sekä muut tutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt. Koe koostui opittavista sekä ei-opittavista audiovisuaalisista ärsykkeistä ja koehenkilöille annettiin peitetehtävä, jotta he eivät kiinnittäisi aktiivisesti huomiota visuaalisten ja auditiivisten ärsykkeiden välisiin yhteyksiin. Kokeessa ärsykkeet jaettiin neljään 10 minuutin pituiseen blokkiin. Koehenkilöiden aivojen sähköisessä toiminnassa tapahtuvia muutoksia mitattiin EEG-menetelmällä. Kerätyn EEG-datan analysointiin käytettiin Besa Research -ohjelmaa ja tilastolliset analyysit ajettiin Besa Statistics -ohjelmalla. Koska tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita erityisesti aivojen herätevasteiden muutoksista aikaikkunan sekä taajuuden osalta, käytettiin menetelmänä aikataajuusanalyysiä. Aivojen herätevasteissa havaittiin muutosta sekä opittavien, että ei-opittavien ärsykkeiden osalta. Keskeisimmiksi alueiksi aivojen sähköisen toiminnan muutoksessa passiivisen audiovisuaalisen oppimisen aikana nousivat vasen otsa- sekä ohimolohko. Muutosten osalta aikaikkuna vaihteli 200-800 ms välillä ja taajuuksilla theta-beta. Blokkien välisissä vertailuissa merkittävimmät muutokset aivojen sähköisessä toiminnassa tapahtuivat ensimmäisen ja viimeisen blokin välillä sekä opittavien että ei-opittavien ärsykkeiden osalta. Ei-opittavien ärsykkeiden osalta myös toisen ja viimeisen blokin välillä oli havaittavissa muutosta herätevasteissa. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että passiivinen audiovisuaalinen oppiminen saa aikaan verrattain nopeita muutoksia aivojen sähköisessä toiminnassa. Jatkossa olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa passiivisesta audiovisuaalisesta oppimisesta, jotta sen mekanismeja voitaisiin ymmärtää paremmin.
|
|---|