Työn turhakkeet sote-alan organisaatiossa yhteydet työhyvinvointiin ja työn merkityksellisyyteen potilastyötä tekevillä työntekijöillä

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia profiileja on mahdollista löytää työn turhakkeiden (engl. illegitimate tasks) suhteen potilastyötä tekevillä työntekijöillä sekä miten eri profiileihin sijoittuvat työntekijät eroavat toisistaan työhyvinvoinnin (työuupumus, työn imu) ja työn merkityksellisyyden...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Huttunen, Juulia, Salminen , Vilhelmiina
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70149
Description
Summary:Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia profiileja on mahdollista löytää työn turhakkeiden (engl. illegitimate tasks) suhteen potilastyötä tekevillä työntekijöillä sekä miten eri profiileihin sijoittuvat työntekijät eroavat toisistaan työhyvinvoinnin (työuupumus, työn imu) ja työn merkityksellisyyden kokemusten suhteen. Työn turhakkeina tutkittiin kohtuuttomina tai tarpeettomina pidettyjä työtehtäviä. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena eräässä suuressa suomalaisessa sote-alan organisaatiossa syksyllä 2019. Tutkituista potilastyötä tekevistä työntekijöistä (n = 747) 86 prosenttia oli naisia, ja suurin ammattiryhmä oli hoitajat (73 %). K-keskiarvojen klusterianalyysilla löydettiin neljä profiilia kohtuuttomien ja tarpeettomien työtehtävien suhteen: riskiprofiili (23 % tutkittavista; työn turhakkeita koettiin usein), suotuisa profiili (22 %; työn turhakkeita koettiin harvoin), kohtuuttomien työtehtävien profiili (21 %; kohtuuttomia työtehtäviä koettiin usein) ja keskivertoprofiili (34 %; kummatkaan työn turhakkeet eivät korostuneet). Riskiprofiilissa työhyvinvointi oli alhaisin (eniten työuupumusta, vähiten työn imua) ja työn merkityksellisyyttä koettiin vähiten, kun taas suotuisassa profiilissa työntekijöiden työhyvinvointi oli korkein ja työ koettiin merkityksellisimmäksi. Tulostemme perusteella sote-alan organisaatioissa tulisikin ottaa huomioon työn turhakkeiden työntekijöitä kuormittava vaikutus ja pyrkiä organisaatioviestinnän ja työtehtävien uudelleenjärjestelyn avulla vähentämään työn turhakkeita.