| description |
Lapsuudessa omaksutut liikuntatottumukset siirtyvät aikuisikään. Liikunnallinen lapsuus ennustaa terveyden näkökulmasta suotuisaa liikuntakäyttäytymistä myös tulevaisuudessa. Nykyisin lasten fyysinen aktiivisuuden määrä
jää terveysliikuntasuosituksia vähäisemmäksi, mikä uhkaa tulevien työikäisten työ- ja toimintakykyä. Primaarisosialisaatiovaiheen aikana lapsi omaksuu arvo- ja merkitysrakenteita ympäristöstään kyseenalaistamatta niitä. Tärkeimpiä liikuntasosialisaatioagentteja ovat perhe ja varhaiskasvattajat. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvattajien näkemyksiä siitä, mitkä tekijät tukevat ja toisaalta rajoittavat liikunnallisen elämäntavan muotoutumista. Lisäksi selvitettiin heidän näkemyksiä siitä, kenelle perheiden liikuntaneuvonta kuuluu.
Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (Webropol 3.0, Finland), joka toimitettiin Turun kunnallisiin ja
yksityisiin varhaiskasvatusyksiköihin (n = 122) sähköpostitse. Otoksessa olivat mukana päiväkodin johtajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, opettajat, sosionomit ja lastenhoitajat. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS
Statistics 22.0-ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Avoimien kysymysten tehtiin
aineistolähtöisesti sekä teoriaohjaavasti.
Kyselyyn vastasi 170 varhaiskasvattajaa (opettajia 45 %, lastenhoitajia 39 %, johtajia 8 %, perhepäivähoitajia 3
%, sosionomeja 3 % ja erityisopettajia 2 %; 20–40 v 40 %, 41–60 v 51 %, yli 60 v 9 %; naisia 96 % ja miehiä 4
%; 80 % työskenteli kunnallisissa ja 20 % yksityisissä yksiköissä). Vastaajien näkemyksien mukaan liikuntaneuvonnan palveluketjussa oli faktorianalyysin perusteella erotettavissa kaksi ryhmää. Toisen ulottuvuuden muodostivat seuraavat tahot: perhe (0.68), neuvola (0.65) ja varhaiskasvatus (0.69). Toiseen ulottuvuuteen sisältyivät kaupungin liikuntatoimi (0.61), liikunta- ja urheiluseurat (0.62), terveys- ja hyvinvointialan yritykset (0.45). Vastaajista 90 prosenttia kertoi tunnistavansa vähän liikkuvat lapset sekä heidän perheensä. Vastaajista 44 prosenttia tarjosi lapsille ja heidän perheillensä tukea elintapamuutokseen. Tärkeimpiä lasten ja heidän perheidensä liikunnallista elämäntapaa tukevia tekijöitä (n = 440) olivat liikuntamyönteinen kulttuuri ja fyysinen ympäristö. Liikuntamyönteiseen kulttuuriin liittyvä tekijä kuten myönteinen asenne tai kannustus mainittiin 23 prosentissa vastauksista. Fyysiseen ympäristöön liittyvä tekijä kuten luonto tai aktivoiva ympäristö, mainittiin 19 prosentissa vastauksista. Liikunnallista elämäntapaa tärkeimpiä rajoittavia tekijöitä (n = 398) olivat liikuntakielteinen kulttuuri, ajanpuute ja varhaiskasvatuksen käytänteet ja resurssit. Liikuntakielteiseen kulttuuriin liittyvä tekijä (esim. kielteinen asenne tai ilmapiiri) tai ajanpuutteeseen liittyvä tekijä (aikaresurssit tai kiireinen elämäntyyli), mainittiin 18 prosentissa vastauksista ja varhaiskasvatuksen käytänteisiin tai resursseihin liittyvä tekijä (henkilöstöresurssit, työyhteisön tuki, priorisointi tai liikunnallisen toimintakulttuurin vähyys) 16 prosentissa vastauksista.
Tutkimuksen kolme päähavaintoa olivat: 1) liikuntaneuvonnan palveluketjussa tulee näkyä julkisen, yksityisen,
kolmannen ja neljännen sektorin rooli, 2) yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät tukevat ja toisaalta rajoittavat
voimakkaimmin lasten ja heidän perheidensä liikunnallista elämäntapaa ja 3) tärkeimpiä liikuntakulttuurin osaalueita olivat asenteeseen ja motivaatioon liittyvät tekijät, innostuneisuus sekä liikunnan arvostaminen. Jatkossa
tulee selvittää, mitkä tekijät lapset ja heidän perheensä kokevat tärkeimmiksi tekijöiksi ja toisaalta rajoittavimmiksi
tekijöiksi liikunnallisen elämäntavan taustalla sekä millaisilla tekniikoilla olisi tehokkainta vaikuttaa perheiden
liikuntatottumuksiin. Lisäksi tulee selvittää liikuntaneuvonnan palveluketjun eri organisaatioiden roolia ja lupaaviksi osoittautuneiden liikuntaneuvontamenetelmien hyväksyttävyyttä, käytettävyyttä ja vaikuttavuutta eri tahoilta.
The correlation between physical activity at an early childhood and in adulthood can be explained by effective
socialization in childhood, meaning that physical activity (PA) behaviours continue from childhood to adulthood.
Furthermore, promoting PA behaviours in young children has immediate impacts on the health, well-being and
motor skills development, although population levels of children PA levels generally fall below the current Finnish
PA recommendations, meaning they do insufficient PA to maintain good health. Parents and early childhood educators play an important role in the socialisation process to physical activity. The purpose of this study was to
investigate early childhood educators’ perceptions on facilitator and barriers of PA lifestyle in children and their
families. Furthermore the purpose was to investigate their perceptions to physical activity counselling process.
This study conducted as a mixed -methods survey carried out using quantitave and qualitative methods. The data
was collected during the December 2019 using a questionnaire with Webropol 3.0 -software. The questionnaire
was mailed to 122 municipal or private day care centres in the City of Turku. The received data of 170 responses
was analysed descriptively. Statistical analyses were performed using the IBM SPSS Statistics 22.0 -software and
significance was set at p < .05. Qualitative data were thematically analysed using a framework approach.
According to the respondents, two groups could be distinguished in the physical activity counselling service chain
on the basis of factor analysis. The first dimension was the following: the family (0.68), the child health centres
(0.65) and early childhood educations (0.69). The second dimension included the Sport Cervices (0.61), the sport
and PA clubs (0.62), and the companies that offer PA and health related services and products (0.45). Finnish early
childhood educator’s insight included the importance of cultural influences (attitude, enthusiasm, encouragement,
positivity, or motivation) on fostering PA behaviour throughout life of children and their families. Furthermore,
the physical environment (sport facilities, nature, or an activating environment) had the major impact on lifelong
PA behaviour. However, early childhood educators acknowledged that cultural influences (attitude, motivation,
negative atmosphere or valuing the physically active life) or lack of time (been too busy etc.) were mentioned in
18% of responses, and factor related to early childhood education practices or resources (practical staff management, community support or prioritization) were mentioned in 16 % of responses a major barrier to children and
their families PA lifestyle.
The three main findings of the study were: 1) according to the respondents, the role of the public, private and nonprofit sectors had been addressed in the physical activity counselling process, 2) cultural factors that related physical activity had an major impact on children and their families lifelong PA behaviour, and 3) the most important
aspects of the cultural factors were the attitude, motivation atmosphere, enthusiasm, and valuing the physically
active life. In the future, it will be necessary to find out this same topic from the perspective of children and their
families. Furthermore, it is necessary to examine what are the required steps towards developing a better physical
activity counselling process.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Viberg, Tuulia", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-06-22T10:59:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-06-22T10:59:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/70107", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Lapsuudessa omaksutut liikuntatottumukset siirtyv\u00e4t aikuisik\u00e4\u00e4n. Liikunnallinen lapsuus ennustaa terveyden n\u00e4k\u00f6kulmasta suotuisaa liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Nykyisin lasten fyysinen aktiivisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\nj\u00e4\u00e4 terveysliikuntasuosituksia v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi, mik\u00e4 uhkaa tulevien ty\u00f6ik\u00e4isten ty\u00f6- ja toimintakyky\u00e4. Primaarisosialisaatiovaiheen aikana lapsi omaksuu arvo- ja merkitysrakenteita ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n kyseenalaistamatta niit\u00e4. T\u00e4rkeimpi\u00e4 liikuntasosialisaatioagentteja ovat perhe ja varhaiskasvattajat. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvattajien n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t tukevat ja toisaalta rajoittavat liikunnallisen el\u00e4m\u00e4ntavan muotoutumista. Lis\u00e4ksi selvitettiin heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, kenelle perheiden liikuntaneuvonta kuuluu.\n\nAineisto ker\u00e4ttiin s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselylomakkeella (Webropol 3.0, Finland), joka toimitettiin Turun kunnallisiin ja\nyksityisiin varhaiskasvatusyksik\u00f6ihin (n = 122) s\u00e4hk\u00f6postitse. Otoksessa olivat mukana p\u00e4iv\u00e4kodin johtajat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat, opettajat, sosionomit ja lastenhoitajat. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS\nStatistics 22.0-ohjelmalla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p<0.05. Avoimien kysymysten tehtiin\naineistol\u00e4ht\u00f6isesti sek\u00e4 teoriaohjaavasti.\n\nKyselyyn vastasi 170 varhaiskasvattajaa (opettajia 45 %, lastenhoitajia 39 %, johtajia 8 %, perhep\u00e4iv\u00e4hoitajia 3\n%, sosionomeja 3 % ja erityisopettajia 2 %; 20\u201340 v 40 %, 41\u201360 v 51 %, yli 60 v 9 %; naisia 96 % ja miehi\u00e4 4\n%; 80 % ty\u00f6skenteli kunnallisissa ja 20 % yksityisiss\u00e4 yksik\u00f6iss\u00e4). Vastaajien n\u00e4kemyksien mukaan liikuntaneuvonnan palveluketjussa oli faktorianalyysin perusteella erotettavissa kaksi ryhm\u00e4\u00e4. Toisen ulottuvuuden muodostivat seuraavat tahot: perhe (0.68), neuvola (0.65) ja varhaiskasvatus (0.69). Toiseen ulottuvuuteen sis\u00e4ltyiv\u00e4t kaupungin liikuntatoimi (0.61), liikunta- ja urheiluseurat (0.62), terveys- ja hyvinvointialan yritykset (0.45). Vastaajista 90 prosenttia kertoi tunnistavansa v\u00e4h\u00e4n liikkuvat lapset sek\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4. Vastaajista 44 prosenttia tarjosi lapsille ja heid\u00e4n perheillens\u00e4 tukea elintapamuutokseen. T\u00e4rkeimpi\u00e4 lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 liikunnallista el\u00e4m\u00e4ntapaa tukevia tekij\u00f6it\u00e4 (n = 440) olivat liikuntamy\u00f6nteinen kulttuuri ja fyysinen ymp\u00e4rist\u00f6. Liikuntamy\u00f6nteiseen kulttuuriin liittyv\u00e4 tekij\u00e4 kuten my\u00f6nteinen asenne tai kannustus mainittiin 23 prosentissa vastauksista. Fyysiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 tekij\u00e4 kuten luonto tai aktivoiva ymp\u00e4rist\u00f6, mainittiin 19 prosentissa vastauksista. Liikunnallista el\u00e4m\u00e4ntapaa t\u00e4rkeimpi\u00e4 rajoittavia tekij\u00f6it\u00e4 (n = 398) olivat liikuntakielteinen kulttuuri, ajanpuute ja varhaiskasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nteet ja resurssit. Liikuntakielteiseen kulttuuriin liittyv\u00e4 tekij\u00e4 (esim. kielteinen asenne tai ilmapiiri) tai ajanpuutteeseen liittyv\u00e4 tekij\u00e4 (aikaresurssit tai kiireinen el\u00e4m\u00e4ntyyli), mainittiin 18 prosentissa vastauksista ja varhaiskasvatuksen k\u00e4yt\u00e4nteisiin tai resursseihin liittyv\u00e4 tekij\u00e4 (henkil\u00f6st\u00f6resurssit, ty\u00f6yhteis\u00f6n tuki, priorisointi tai liikunnallisen toimintakulttuurin v\u00e4hyys) 16 prosentissa vastauksista.\n\nTutkimuksen kolme p\u00e4\u00e4havaintoa olivat: 1) liikuntaneuvonnan palveluketjussa tulee n\u00e4ky\u00e4 julkisen, yksityisen,\nkolmannen ja nelj\u00e4nnen sektorin rooli, 2) yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekij\u00e4t tukevat ja toisaalta rajoittavat\nvoimakkaimmin lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 liikunnallista el\u00e4m\u00e4ntapaa ja 3) t\u00e4rkeimpi\u00e4 liikuntakulttuurin osaalueita olivat asenteeseen ja motivaatioon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, innostuneisuus sek\u00e4 liikunnan arvostaminen. Jatkossa\ntulee selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t lapset ja heid\u00e4n perheens\u00e4 kokevat t\u00e4rkeimmiksi tekij\u00f6iksi ja toisaalta rajoittavimmiksi\ntekij\u00f6iksi liikunnallisen el\u00e4m\u00e4ntavan taustalla sek\u00e4 millaisilla tekniikoilla olisi tehokkainta vaikuttaa perheiden\nliikuntatottumuksiin. Lis\u00e4ksi tulee selvitt\u00e4\u00e4 liikuntaneuvonnan palveluketjun eri organisaatioiden roolia ja lupaaviksi osoittautuneiden liikuntaneuvontamenetelmien hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4, k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 ja vaikuttavuutta eri tahoilta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The correlation between physical activity at an early childhood and in adulthood can be explained by effective\nsocialization in childhood, meaning that physical activity (PA) behaviours continue from childhood to adulthood.\nFurthermore, promoting PA behaviours in young children has immediate impacts on the health, well-being and\nmotor skills development, although population levels of children PA levels generally fall below the current Finnish\nPA recommendations, meaning they do insufficient PA to maintain good health. Parents and early childhood educators play an important role in the socialisation process to physical activity. The purpose of this study was to\ninvestigate early childhood educators\u2019 perceptions on facilitator and barriers of PA lifestyle in children and their\nfamilies. Furthermore the purpose was to investigate their perceptions to physical activity counselling process.\n\nThis study conducted as a mixed -methods survey carried out using quantitave and qualitative methods. The data\nwas collected during the December 2019 using a questionnaire with Webropol 3.0 -software. The questionnaire\nwas mailed to 122 municipal or private day care centres in the City of Turku. The received data of 170 responses\nwas analysed descriptively. Statistical analyses were performed using the IBM SPSS Statistics 22.0 -software and\nsignificance was set at p < .05. Qualitative data were thematically analysed using a framework approach.\n\nAccording to the respondents, two groups could be distinguished in the physical activity counselling service chain\non the basis of factor analysis. The first dimension was the following: the family (0.68), the child health centres\n(0.65) and early childhood educations (0.69). The second dimension included the Sport Cervices (0.61), the sport\nand PA clubs (0.62), and the companies that offer PA and health related services and products (0.45). Finnish early\nchildhood educator\u2019s insight included the importance of cultural influences (attitude, enthusiasm, encouragement,\npositivity, or motivation) on fostering PA behaviour throughout life of children and their families. Furthermore,\nthe physical environment (sport facilities, nature, or an activating environment) had the major impact on lifelong\nPA behaviour. However, early childhood educators acknowledged that cultural influences (attitude, motivation,\nnegative atmosphere or valuing the physically active life) or lack of time (been too busy etc.) were mentioned in\n18% of responses, and factor related to early childhood education practices or resources (practical staff management, community support or prioritization) were mentioned in 16 % of responses a major barrier to children and\ntheir families PA lifestyle.\n\nThe three main findings of the study were: 1) according to the respondents, the role of the public, private and nonprofit sectors had been addressed in the physical activity counselling process, 2) cultural factors that related physical activity had an major impact on children and their families lifelong PA behaviour, and 3) the most important\naspects of the cultural factors were the attitude, motivation atmosphere, enthusiasm, and valuing the physically\nactive life. In the future, it will be necessary to find out this same topic from the perspective of children and their\nfamilies. Furthermore, it is necessary to examine what are the required steps towards developing a better physical\nactivity counselling process.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2020-06-22T10:59:00Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-06-22T10:59:00Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "120", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikunnallinen el\u00e4m\u00e4ntapa", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Varhaiskasvattajien n\u00e4kemyksi\u00e4 lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 liikunnalliseen el\u00e4m\u00e4ntapaan vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202006224301", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikunnan yhteiskuntatieteet", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Social Sciences of Sport", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5032", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lapsiperheet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikuntakasvatus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "varhaiskasvatus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikuntaneuvonta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|