Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia

Elintavat voivat kohentaa tai heikentää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Terveyskäyttäytymiseen ja elintapojen muuttamiseen vaikuttavat niin yksilön sisäiset kognitiiviset ja psykososiaaliset tekijät kuin ulkoiset ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Kyseisessä pro grad...

Full description

Bibliographic Details
Main Author:	Atkin, Outi
Other Authors:	Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format:	Master's thesis
Language:	fin
Published:	2020
Subjects:	elämäntapamuutos liikuntakäyttäytyminen kasvisten käyttö minäpystyvyys sosiaalis-kognitiivinen teoria verkkointerventio ylipainoiset aikuiset Terveyskasvatus Health Education 50411 aikuiset hyväksymis- ja omistautumisterapia liikunta terveyskäyttäytyminen terveyden edistäminen fyysinen aktiivisuus interventio elintavat lihavuus vihannekset
Online Access:	https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69976

_version_	1828193072475799552
author	Atkin, Outi
author2	Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet	Atkin, Outi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Atkin, Outi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort	Atkin, Outi
datasource_str_mv	jyx
description	Elintavat voivat kohentaa tai heikentää terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua. Terveyskäyttäytymiseen ja elintapojen muuttamiseen vaikuttavat niin yksilön sisäiset kognitiiviset ja psykososiaaliset tekijät kuin ulkoiset ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Kyseisessä pro gradu -tutkielmassa tarkastelu rajattiin koskemaan ympäristön ja terveyskäyttäytymisen kanssa vuorovaikutuksessa toimivia kognitiivisia tekijöitä ja näistä erityisesti minäpystyvyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin hyväksymis- ja omistautumisterapiapohjaisen verkkoelämäntapaintervention vaikutuksia minäpystyvyyteen ja sen yhteyttä liikuntakäyttäytymiseen ja kasvisten syöntiin. Lisäksi tutkittiin intervention aikaisia muutoksia minäpystyvyydessä, liikuntakäyttäytymisessä ja kasvisten käytössä. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin myös iän, koetun terveydentilan sekä stressi- ja masennusoireiden yhteyttä tuloksiin. Pro gradu -tutkielman aineisto oli osa Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen yhteishanketta. Kyseinen kaksivuotinen verkkoelämäntapainterventio toteutettiin vuosina 2015–2018 ja tässä tutkimuksessa hyödynnettiin lähtötason, 12 ja 24 kuukauden mittauspisteistä kerättyä aineistoa. Tämän tutkimuksen otos oli 110 henkilöä, jotka olivat ylipainoisia (BMI ≥ 25 kg/m2), 24–77-vuotiaita naisia ja miehiä 12 paikkakunnalta Keski-Suomen alueelta. Interventio koostui kolmesta kuuden viikon kestoisesta verkkojaksosta, viidestä ryhmätapaamisesta ja neljästä puhelinkontaktista. Koulutetut kokemusasiantuntijat toimivat verkkotukihenkilöinä ja ryhmätapaamisten vetäjinä intervention aikana. Kokemusasiantuntijat toteuttivat myös puhelinyhteydenotot. Minäpystyvyyttä mitattiin Schwarzerin ja Jerusalemin (1995) yleisellä minäpystyvyysmittarilla, josta muodostettiin minäpystyvyyttä kuvaava indeksi. Liikuntakäyttäytymistä kartoitettiin terveystottumuskyselyllä, jossa liikkumisen useutta, tehoa ja kestoa mittaavista kysymyksistä muodostettiin tutkittavien liikkumiskäyttäytymistä mittaava FIT-indeksi. Kasvisten käyttöä tutkittiin edelleen terveystottumuskyselyllä, ja kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä koskevista kysymyksistä muodostettiin kasvisten käytön useutta kuvaava kasvisindeksi. Stressi- ja masennusoireita selvitettiin masennus-, ahdistus- ja stressioireita kartoittavalla kyselyllä (Depression Anxiety Stress Scales DASS-21, Lovibond & Lovibond 1995). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmistolla, ja käytetyt menetelmät olivat frekvenssit, Pearsonin korrelaatio, yksisuuntainen varianssianalyysi ANOVA ja toistomittausten varianssianalyysi ANOVA. Tulosten mukaan minäpystyvyyden positiivinen muutos koko aineiston osalta oli merkittävä 12 kuukauden mittauksessa, mutta ei enää 24 kuukauden mittauksessa lähtötilanteeseen verrattuna. Lähtötasolla alhaisempaan minäpystyvyysluokkaan kuuluneilla havaittiin merkittävä minäpystyvyyden nousu 24 kuukauden mittauspisteessä (p= 0.003). Stressi- ja masennusoireet olivat yhteydessä minäpystyvyyteen, normaalin rajoissa stressi- ja masennusoireita kokeneilla tutkittavilla oli todennäköisesti korkeampi minäpystyvyys (p= 0.008 stressioireet ja p<0.001 masennusoireet). Liikuntakäyttäytymisen kohentuminen intervention aikana koko aineiston osalta ei ollut tilastollisesti merkitsevää, mutta lähtötasolla vähemmän liikkuneet lisäsivät merkittävästi liikkumiskäyttäytymistään (p<0.001). Liikkumiskäyttäytymisessä havaittiin selkeitä eroja koetun terveyden ryhmissä. Intervention aikana terveydentilansa keskitasoiseksi arvioineet lisäsivät tilastollisesti merkitsevästi liikkumistaan (p= 0.047) ja saavuttivat saman liikuntakäyttäytymisen tason kuin terveydentilansa lähtötasolla hyväksi arvioineilla. Terveydentilansa hyväksi tai huonoksi arvioineet eivät muuttaneet liikkumistaan intervention aikana. Kasvisten käytössä ilmeni merkittävä positiivinen muutos koko aineiston osalta 12 kuukauden mittauksessa, mutta muutos ei ollut enää merkitsevä 24 kuukauden mittauksessa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä lähtötilanteessa harvoin käyttäneet lisäsivät niiden syöntiä merkitsevästi (p<0.001). Minäpystyvyys oli yhteydessä kasvisten käyttöön, eli korkeampi minäpystyvyys korreloi useammin tapahtuvan kasvisten käytön kanssa (p= 0.004). Lähtötilanteessa alhaisemman minäpystyvyyden omaavat lisäsivät kasvisten käyttökertoja merkitsevästi intervention aikana (p= 0.039). Tutkimustulokset osoittavat, että hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvan verkkoelämäntapaintervention aikana osallistujien lähtötasolla alhaisempi minäpystyvyys, vähäisempi liikuntakäyttäytyminen ja kasvisten käyttö kohentuivat merkitsevästi intervention aikana. Lisäksi havaittiin korkeamman minäpystyvyyden olevan yhteydessä useimmin tapahtuvaan kasvisten käyttöön, mikä vahvisti aikaisempaa tutkimustietoa. Tulosten perusteella hyväksymis- ja omistautumisterapiaan tähtäävät menetelmät näyttäisivät vaikuttavan positiivisesti sekä minäpystyvyyteen että syömis- ja liikuntakäyttäytymiseen erityisesti näiden muutosten tarpeessa olevilla. Health-related lifestyle habits can either enhance or impair health, wellbeing, and quality of life. There are several factors influencing health behaviours, e.g. internal cognitive and psychosocial factors as well as external factors relating to the environment, the community and society. In this master’s thesis, the focus was limited to cognitive factors that interact with the environment and health behaviours, and of these, self-efficacy particularly. The aim of the study was to explore the effects of an Acceptance and Commitment therapy (ACT) based healthy lifestyle intervention on self-efficacy, and in addition, its’ relationship to change in exercise behaviour and fruit and vegetable consumption. Furthermore, the changes in self-efficacy, exercise behaviour and consumption of fruit and vegetables during the intervention were studied. The associations between age, perceived health status and symptoms of stress and depression, and self-efficacy, exercise behaviour and eating vegetables were also analysed. This study was a part of a larger intervention study that was planned and coordinated by cooperation with the Central Finland Healthcare District and the University of Jyväskylä Research Center for Health Promotion. The 24-month web-based healthy lifestyle intervention was carried out between 2015–2018, and the data from baseline, at 12 months and 24 months was used in this master’s thesis. The sample was 110 women and men, who were overweight (BMI ≥ 25 kg/m2) and aged between 24–77, from 12 municipalities in the Central Finland region. The intervention contained three 6-week online modules, five group meetings, and four telephone contacts. Ten educated lay health workers worked as online tutors and supporters for the intervention. The lay health workers were also in charge of the telephone contacts with the participants. The general Self-Efficacy Scale (Schwarzer & Jerusalem 1995) was used to create a self-efficacy index measuring intervention participants’ self-efficacy. The exercise behaviour and vegetable and fruit consumption of the respondents were measured by the Health Habits Questionnaire. A FIT-index was created to measure the frequency, the intensity and duration of exercise behaviour, and for assessing the frequency of fruit and vegetable consumption a vegetable index was created. For categorising stress and depression symptoms of the respondents, the Depression Anxiety Stress Scales DASS-21 (Lovibond & Lovibond 1995) was used. The data were analysed by using the IBM SPSS Statistics v24.0, and the methods used were Frequencies, Pearson’s correlation, one-way ANOVA, and repeated measures variance analyses ANOVA. According to the results an improvement in self-efficacy was achieved, and for the whole data it was significant at 12 months, but it did not remain at 24 months. The participants belonging to the lower self-efficacy group at the baseline were likely to have a significant rise in self-efficacy at 24 months (p= 0.003). The results reveal that stress and depression symptoms were related to self-efficacy; those respondents experiencing a normal amount of stress and depressions symptoms were more likely to report higher self-efficacy (p= 0.008 for stress and p<0.001 for depression). The changes in exercise behaviour in the whole data were not significant at 12 months nor 24 months. However, the participants who belonged to the lower exercise behaviour group at the baseline improved their exercise behaviour significantly at 24 months (p< 0.001). The health status was associated with exercise behaviour; those assessing their health status average at the baseline were more likely to increase their exercise behaviour (p= 0.047), and the ones reporting either good or poor perceived health status were not likely to alter their behaviour at all. A significant positive change in the whole data was observed in the vegetable and fruit consumption at 12 months, but the change did not remain. The respondents consuming vegetables rarely on the baseline increased the frequency of their consumption significantly (p<0.001). These results demonstrate that an ACT-based intervention was effective in modifying self-efficacy of those who reported lower self-efficacy, exercise behaviour of those who reported exercising less, and fruit and vegetable consumption of those respondents reporting less frequent consumption at the baseline. Additionally, the results revealed that higher self-efficacy was associated with more frequent vegetable consumption, which gave support to earlier findings on the relationship between lifestyle factors and self-efficacy. The current findings indicate that the methods of Acceptance and Commitment based therapy seem to have a positive effect on self-efficacy, exercise behaviour and fruit and vegetable consumption for those who would be most likely to benefit from a change.
first_indexed	2024-09-11T08:52:28Z
format	Pro gradu
free_online_boolean	1
fullrecord	[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kasila, Kirsti", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Atkin, Outi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-06-16T10:37:54Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-06-16T10:37:54Z", "language": "", "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69976", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Elintavat voivat kohentaa tai heikent\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4, hyvinvointia ja el\u00e4m\u00e4nlaatua. Terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja elintapojen muuttamiseen vaikuttavat niin yksil\u00f6n sis\u00e4iset kognitiiviset ja psykososiaaliset tekij\u00e4t kuin ulkoiset ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, yhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Kyseisess\u00e4 pro gradu -tutkielmassa tarkastelu rajattiin koskemaan ymp\u00e4rist\u00f6n ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen kanssa vuorovaikutuksessa toimivia kognitiivisia tekij\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 erityisesti min\u00e4pystyvyytt\u00e4. Tutkimuksessa selvitettiin hyv\u00e4ksymis- ja omistautumisterapiapohjaisen verkkoel\u00e4m\u00e4ntapaintervention vaikutuksia min\u00e4pystyvyyteen ja sen yhteytt\u00e4 liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja kasvisten sy\u00f6ntiin. Lis\u00e4ksi tutkittiin intervention aikaisia muutoksia min\u00e4pystyvyydess\u00e4, liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja kasvisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kartoitettiin my\u00f6s i\u00e4n, koetun terveydentilan sek\u00e4 stressi- ja masennusoireiden yhteytt\u00e4 tuloksiin. Pro gradu -tutkielman aineisto oli osa Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston terveyden edist\u00e4misen tutkimuskeskuksen yhteishanketta. Kyseinen kaksivuotinen verkkoel\u00e4m\u00e4ntapainterventio toteutettiin vuosina 2015\u20132018 ja t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin l\u00e4ht\u00f6tason, 12 ja 24 kuukauden mittauspisteist\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 aineistoa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen otos oli 110 henkil\u00f6\u00e4, jotka olivat ylipainoisia (BMI \u2265 25 kg/m2), 24\u201377-vuotiaita naisia ja miehi\u00e4 12 paikkakunnalta Keski-Suomen alueelta. Interventio koostui kolmesta kuuden viikon kestoisesta verkkojaksosta, viidest\u00e4 ryhm\u00e4tapaamisesta ja nelj\u00e4st\u00e4 puhelinkontaktista. Koulutetut kokemusasiantuntijat toimivat verkkotukihenkil\u00f6in\u00e4 ja ryhm\u00e4tapaamisten vet\u00e4jin\u00e4 intervention aikana. Kokemusasiantuntijat toteuttivat my\u00f6s puhelinyhteydenotot. \r\n \r\nMin\u00e4pystyvyytt\u00e4 mitattiin Schwarzerin ja Jerusalemin (1995) yleisell\u00e4 min\u00e4pystyvyysmittarilla, josta muodostettiin min\u00e4pystyvyytt\u00e4 kuvaava indeksi. Liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 kartoitettiin terveystottumuskyselyll\u00e4, jossa liikkumisen useutta, tehoa ja kestoa mittaavista kysymyksist\u00e4 muodostettiin tutkittavien liikkumisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 mittaava FIT-indeksi. Kasvisten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tutkittiin edelleen terveystottumuskyselyll\u00e4, ja kasvisten, marjojen ja hedelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevista kysymyksist\u00e4 muodostettiin kasvisten k\u00e4yt\u00f6n useutta kuvaava kasvisindeksi. Stressi- ja masennusoireita selvitettiin masennus-, ahdistus- ja stressioireita kartoittavalla kyselyll\u00e4 (Depression Anxiety Stress Scales DASS-21, Lovibond & Lovibond 1995). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24.0 -ohjelmistolla, ja k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t olivat frekvenssit, Pearsonin korrelaatio, yksisuuntainen varianssianalyysi ANOVA ja toistomittausten varianssianalyysi ANOVA. \r\n\r\nTulosten mukaan min\u00e4pystyvyyden positiivinen muutos koko aineiston osalta oli merkitt\u00e4v\u00e4 \r\n12 kuukauden mittauksessa, mutta ei en\u00e4\u00e4 24 kuukauden mittauksessa l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen verrattuna. L\u00e4ht\u00f6tasolla alhaisempaan min\u00e4pystyvyysluokkaan kuuluneilla havaittiin merkitt\u00e4v\u00e4 min\u00e4pystyvyyden nousu 24 kuukauden mittauspisteess\u00e4 (p= 0.003). Stressi- ja masennusoireet olivat yhteydess\u00e4 min\u00e4pystyvyyteen, normaalin rajoissa stressi- ja masennusoireita kokeneilla tutkittavilla oli todenn\u00e4k\u00f6isesti korkeampi min\u00e4pystyvyys (p= 0.008 stressioireet ja p<0.001 masennusoireet). Liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisen kohentuminen intervention aikana koko aineiston osalta ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4, mutta l\u00e4ht\u00f6tasolla v\u00e4hemm\u00e4n liikkuneet lis\u00e4siv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti liikkumisk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n (p<0.001). Liikkumisk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 havaittiin selkeit\u00e4 eroja koetun terveyden ryhmiss\u00e4. Intervention aikana terveydentilansa keskitasoiseksi arvioineet lis\u00e4siv\u00e4t tilastollisesti merkitsev\u00e4sti liikkumistaan (p= 0.047) ja saavuttivat saman liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisen tason kuin terveydentilansa l\u00e4ht\u00f6tasolla hyv\u00e4ksi arvioineilla. Terveydentilansa hyv\u00e4ksi tai huonoksi arvioineet eiv\u00e4t muuttaneet liikkumistaan intervention aikana. Kasvisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ilmeni merkitt\u00e4v\u00e4 positiivinen muutos koko aineiston osalta \r\n12 kuukauden mittauksessa, mutta muutos ei ollut en\u00e4\u00e4 merkitsev\u00e4 24 kuukauden mittauksessa. Kasviksia, marjoja ja hedelmi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilanteessa harvoin k\u00e4ytt\u00e4neet lis\u00e4siv\u00e4t niiden sy\u00f6nti\u00e4 merkitsev\u00e4sti (p<0.001). Min\u00e4pystyvyys oli yhteydess\u00e4 kasvisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eli korkeampi min\u00e4pystyvyys korreloi useammin tapahtuvan kasvisten k\u00e4yt\u00f6n kanssa (p= 0.004). L\u00e4ht\u00f6tilanteessa alhaisemman min\u00e4pystyvyyden omaavat lis\u00e4siv\u00e4t kasvisten k\u00e4ytt\u00f6kertoja merkitsev\u00e4sti intervention aikana (p= 0.039). \r\n\r\nTutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 hyv\u00e4ksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvan verkkoel\u00e4m\u00e4ntapaintervention aikana osallistujien l\u00e4ht\u00f6tasolla alhaisempi min\u00e4pystyvyys, v\u00e4h\u00e4isempi liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen ja kasvisten k\u00e4ytt\u00f6 kohentuivat merkitsev\u00e4sti intervention aikana. Lis\u00e4ksi havaittiin korkeamman min\u00e4pystyvyyden olevan yhteydess\u00e4 useimmin tapahtuvaan kasvisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 vahvisti aikaisempaa tutkimustietoa. Tulosten perusteella hyv\u00e4ksymis- ja omistautumisterapiaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t vaikuttavan positiivisesti sek\u00e4 min\u00e4pystyvyyteen ett\u00e4 sy\u00f6mis- ja liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen erityisesti n\u00e4iden muutosten tarpeessa olevilla.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Health-related lifestyle habits can either enhance or impair health, wellbeing, and quality of life. There are several factors influencing health behaviours, e.g. internal cognitive and psychosocial factors as well as external factors relating to the environment, the community and society. In this master\u2019s thesis, the focus was limited to cognitive factors that interact with the environment and health behaviours, and of these, self-efficacy particularly. The aim of the study was to explore the effects of an Acceptance and Commitment therapy (ACT) based healthy lifestyle intervention on self-efficacy, and in addition, its\u2019 relationship to change in exercise behaviour and fruit and vegetable consumption. Furthermore, the changes in self-efficacy, exercise behaviour and consumption of fruit and vegetables during the intervention were studied. The associations between age, perceived health status and symptoms of stress and depression, and self-efficacy, exercise behaviour and eating vegetables were also analysed. This study was a part of a larger intervention study that was planned and coordinated by cooperation with the Central Finland Healthcare District and the University of Jyv\u00e4skyl\u00e4 Research Center for Health Promotion. The 24-month web-based healthy lifestyle intervention was carried out between 2015\u20132018, and the data from baseline, at 12 months and 24 months was used in this master\u2019s thesis. The sample was 110 women and men, who were overweight (BMI \u2265 25 kg/m2) and aged between 24\u201377, from 12 municipalities in the Central Finland region. The intervention contained three 6-week online modules, five group meetings, and four telephone contacts. Ten educated lay health workers worked as online tutors and supporters for the intervention. The lay health workers were also in charge of the telephone contacts with the participants. \r\nThe general Self-Efficacy Scale (Schwarzer & Jerusalem 1995) was used to create a self-efficacy index measuring intervention participants\u2019 self-efficacy. The exercise behaviour and vegetable and fruit consumption of the respondents were measured by the Health Habits Questionnaire. \r\nA FIT-index was created to measure the frequency, the intensity and duration of exercise behaviour, and for assessing the frequency of fruit and vegetable consumption a vegetable index was created. For categorising stress and depression symptoms of the respondents, the Depression Anxiety Stress Scales DASS-21 (Lovibond & Lovibond 1995) was used. The data were analysed by using the IBM SPSS Statistics v24.0, and the methods used were Frequencies, Pearson\u2019s correlation, one-way ANOVA, and\trepeated measures variance analyses ANOVA. \r\nAccording to the results an improvement in self-efficacy was achieved, and for the whole data it was significant at 12 months, but it did not remain at 24 months. The participants belonging to the lower self-efficacy group at the baseline were likely to have a significant rise in self-efficacy at 24 months (p= 0.003). The results reveal that stress and depression symptoms were related to self-efficacy; those respondents experiencing a normal amount of stress and depressions symptoms were more likely to report higher self-efficacy (p= 0.008 for stress and p<0.001 for depression). The changes in exercise behaviour in the whole data were not significant at 12 months nor 24 months. However, the participants who belonged to the lower exercise behaviour group at the baseline improved their exercise behaviour significantly at 24 months (p< 0.001). The health status was associated with exercise behaviour; those assessing their health status average at the baseline were more likely to increase their exercise behaviour (p= 0.047), and the ones reporting either good or poor perceived health status were not likely to alter their behaviour at all. A significant positive change in the whole data was observed in the vegetable and fruit consumption at 12 months, but the change did not remain. The respondents consuming vegetables rarely on the baseline increased the frequency of their consumption significantly (p<0.001). \r\n\r\nThese results demonstrate that an ACT-based intervention was effective in modifying self-efficacy of those who reported lower self-efficacy, exercise behaviour of those who reported exercising less, and fruit and vegetable consumption of those respondents reporting less frequent consumption at the baseline. Additionally, the results revealed that higher self-efficacy was associated with more frequent vegetable consumption, which gave support to earlier findings on the relationship between lifestyle factors and self-efficacy. The current findings indicate that the methods of Acceptance and Commitment based therapy seem to have a positive effect on self-efficacy, exercise behaviour and fruit and vegetable consumption for those who would be most likely to benefit from a change.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2020-06-16T10:37:54Z\r\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-06-16T10:37:54Z (GMT). No. of bitstreams: 0\r\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "101", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "el\u00e4m\u00e4ntapamuutos", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytyminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kasvisten k\u00e4ytt\u00f6", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "min\u00e4pystyvyys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sosiaalis-kognitiivinen teoria", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "verkkointerventio", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ylipainoiset aikuiset", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Min\u00e4pystyvyyden yhteys liikuntak\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja kasvisten k\u00e4yt\u00f6n muutokseen : hyv\u00e4ksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoel\u00e4m\u00e4ntapaintervention tuloksia", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202006164209", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Terveyskasvatus", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Health Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50411", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "aikuiset", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hyv\u00e4ksymis- ja omistautumisterapia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikunta", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveyden edist\u00e4minen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen aktiivisuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "interventio", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "elintavat", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihavuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "vihannekset", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id	jyx.123456789_69976
language	fin
last_indexed	2025-03-31T20:03:29Z
main_date	2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str	2020
online_boolean	1
online_urls_str_mv	{"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/2f2671ca-c630-4a9f-aee4-6ee17a275002\/download","text":"URN_NBN_fi_jyu-202006164209.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate	2020
record_format	qdc
source_str_mv	jyx
spellingShingle	Atkin, Outi Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia elämäntapamuutos liikuntakäyttäytyminen kasvisten käyttö minäpystyvyys sosiaalis-kognitiivinen teoria verkkointerventio ylipainoiset aikuiset Terveyskasvatus Health Education 50411 aikuiset hyväksymis- ja omistautumisterapia liikunta terveyskäyttäytyminen terveyden edistäminen fyysinen aktiivisuus interventio elintavat lihavuus vihannekset
title	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_full	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_fullStr	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_full_unstemmed	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_short	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen
title_sort	minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen hyväksymis ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_sub	hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
title_txtP	Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen : hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia
topic	elämäntapamuutos liikuntakäyttäytyminen kasvisten käyttö minäpystyvyys sosiaalis-kognitiivinen teoria verkkointerventio ylipainoiset aikuiset Terveyskasvatus Health Education 50411 aikuiset hyväksymis- ja omistautumisterapia liikunta terveyskäyttäytyminen terveyden edistäminen fyysinen aktiivisuus interventio elintavat lihavuus vihannekset
topic_facet	50411 Health Education Terveyskasvatus aikuiset elintavat elämäntapamuutos fyysinen aktiivisuus hyväksymis- ja omistautumisterapia interventio kasvisten käyttö lihavuus liikunta liikuntakäyttäytyminen minäpystyvyys sosiaalis-kognitiivinen teoria terveyden edistäminen terveyskäyttäytyminen verkkointerventio vihannekset ylipainoiset aikuiset
url	https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69976 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202006164209
work_keys_str_mv	AT atkinouti minäpystyvyydenyhteysliikuntakäyttäytymisenjakasvistenkäytönmuutokseenhyväksymisjaomis

Minäpystyvyyden yhteys liikuntakäyttäytymisen ja kasvisten käytön muutokseen hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvan verkkoelämäntapaintervention tuloksia

Similar Items