| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ilmastonmuutoksesta puhutaan eduskunnan
täysistuntokeskusteluissa. Julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on viime aikoina
lisääntynyt ja samalla polarisoitunut. Ilmastonmuutoksesta puhutaan kuitenkin monin
eri tavoin, ja siihen liitetään erilaisia merkityksiä. Ilmastonmuutoksesta on tullut myös tärkeä
osa kansainvälistä politiikkaa, ja esimerkiksi Suomessa kansalaiset toivovat ilmastonmuutokseen
ratkaisua juuri poliittisella päätöksenteolla. Tämän vuoksi ilmastokeskustelun tarkastelu
poliittisella areenalla on mielekästä.
Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnan täysistuntokeskusteluja vuosina 2001 ja 2016 kansalliseen
ilmastostrategiaan liittyen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat John Urryn ja
Robin Leichenkon ja Karen O’Brienin ilmastodiskurssit. Politiikan tutkimukseen tutkielman
sitoo poliittisen puheen tarkastelu parlamentaarisella areenalla.
Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja myös laajemmin ympäristöstä suomalaisessa poliittisessa
kontekstissa on tutkimuksen perusteella melko johdonmukaista, mutta voimakkaasti
tiettyjen diskurssien varaan rakentuvaa. Ilmastonmuutos pyritään lokeroimaan tietyn alan
ongelmaksi sen sijaan että sitä tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisena yhteiskunnallisena ilmiönä.
Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyisten yhteiskunnallisten järjestelmien puitteissa.
Aineistosta on tunnistettavissa piirteitä tutkimuskirjallisuudesta löytyvistä diskursseista,
mutta ne eivät sellaisenaan sovi suomalaiseen poliittiseen ilmastokeskusteluun.
Suomalaista poliittista ilmastokeskustelua kuvaamaan muotoillaan aineiston pohjalta kolme
diskurssia: Suomen talous ja kilpailukyky -diskurssi, meidän vastuu -diskurssi ja viherpesu -
diskurssi. Diskurssit kuvaavat havaittuja teemoja keskustelussa: Suomen talouden ja kilpailukyvyn
puolustamista, velvollisuuteen ja vastuuseen vetoamista ilman konkreettisia toimintaehdotuksia
sekä ilmastonmuutoksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tätä
luokittelua tukee niin ilmastokeskusteluun liittyvä tutkimus kansainvälisesti kuin myös
aiempi suomalaisen ilmastokeskustelun tutkimus.
|
|---|