Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen

Johdanto. Hyperoksialla tarkoitetaan ilmaa, jossa hapen osuus (FIO2) on suurempi kuin merenpinnan tasolla olevan normoksisen ilman. Hyperoksian hyödyntäminen urheilukentillä on tuttua vuoristoharjoittelusta. Hyperoksisen ilman akuuteista suorituskykyä parantavista vaikutuksista on runsaasti tutkimus...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Loukkalahti, Otto
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69858
_version_ 1826225778899025920
author Loukkalahti, Otto
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Loukkalahti, Otto Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Loukkalahti, Otto Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Loukkalahti, Otto
datasource_str_mv jyx
description Johdanto. Hyperoksialla tarkoitetaan ilmaa, jossa hapen osuus (FIO2) on suurempi kuin merenpinnan tasolla olevan normoksisen ilman. Hyperoksian hyödyntäminen urheilukentillä on tuttua vuoristoharjoittelusta. Hyperoksisen ilman akuuteista suorituskykyä parantavista vaikutuksista on runsaasti tutkimusnäyttöä. Hyperoksiaharjoittelun pitkäaikaisista vaikutuksista suorituskykyyn ei kuitenkaan ole paljon näyttöä ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Menetelmät. Tutkimukseen osallistui 12 (7 miestä ja 5 naista) kestävyysjuoksijaa. Iältään miehet olivat 24,4 ± 4,3 ja naiset 32,1 ± 12,1 vuotta. Pituus oli miehillä 184,0 ± 6,0 ja naisilla 166,5 ± 5,0 cm. Painoa miehillä oli 72,0 ± 4,6 ja naisilla 52,4 ± 4,5 kg. Tutkittavilla oli kilpakestävyysjuoksutaustaa ja tutkittavien keskuudessa oli kansallisen kärkitason juoksijoita. Tutkimukseen sisältyi lähtö-, päättö- ja välitestit sisältäen 3000 m aikakokeen (TT), sekä maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) testin, missä määritettiin maksimaalinen ja anaerobista kynnystä (vAnK) vastaava nopeus, sydämen syke (HR), hapenkulutus ja veren laktaattipitoisuus (Lac). Kynnysten määrittäminen perustui KLab-ohjelmaan. Testien välisenä aikana tutkittavat harjoittelivat kolmen viikon ajan kaksi ohjattua harjoitusta juoksumatolla viikoittain joko normoksiassa (NO) (FIO2 = 0,21) tai hyperoksiassa (HO) (FIO2 = 0,30). Muutoin tutkittavat toteuttivat omatoimista harjoittelua. Harjoitukset olivat 2 x 15 min ja 6 x 3 min intervallit. 2 x 15 min harjoitus aloitettiin 90 % vAnK ja suurimmillaan harjoituksen nopeus saatettiin nostaa vAnK. 6 x 3 min harjoitus aloitettiin nopeudella vAnK ja harjoituksen nopeutta voitiin nostaa vAnK + 0,5 x (Vmax - vAnK). Välitestien jälkeen tutkittavat vaihtoivat harjoitusmenetelmää. Lisäksi tutkittiin NO- ja HO-harjoittelun eroja akuuteissa vasteissa mittaamalla sykettä, laktaattia, veren happisaturaatiota (SpO2%) ja koettua rasitusta (RPE). Tulokset. TT parani tutkimuksen edetessä, mutta NO- ja HO-harjoittelun välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (p = 0,086). NO-harjoittelua ennen TT oli 612,3 ± 59,6 ja NO-harjoittelun päättyessä 611,4 ± 57,5 s (p = 0,552). HO-harjoittelu johti TT:n paranemiseen. Ennen harjoittelua tulos oli 614,5 ± 57,6 ja jälkeen 608,8 ± 59,1 s (p = 0,013). NO- tai HO-harjoittelun myötä VO2max ei muuttunut (p > 0,05). NO- ja HO-harjoittelujen välillä ei ollut eroja mattotestissä saavutettuun maksimivauhtiin (Vmax) (p > 0,05), vAnK:iin (p > 0,05), eikä juoksun taloudellisuuteen (RE) (p > 0,05). Menetelmien väliset akuutit vasteet erosivat siten, että Lac pysyi HO-harjoituksissa matalampana ja SpO2% korkeampana NO-harjoitteluun nähden. Sykkeissä tai koetussa rasituksessa ei ollut eroja menetelmien välillä. Pohdinta ja johtopäätökset. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että HO vaikuttaa positiivisesti Lac ja SpO2% tuloksiin. HO:n käytön on aiemmin todettu parantavan kestävyyssuorituskykyä. Tässä tutkimuksessa HO- ja NO-harjoittelun välillä ei ollut eroja kestävyysjuoksijoiden suorituskyvyn kehittymiseen. Tutkimusryhmä epäilee, että menetelmien välille ei syntynyt eroja siksi, että HO-harjoituksissa tutkittavat eivät juosseet kovempaa kuin NO-harjoituksissa, vaikka suorituskyky paranee akuutisti hyperoksiassa. Näin ollen mahdollinen HO-harjoittelun potentiaali jäi hyödyntämättä. Introduction. Hyperoxia refers to air in which fraction of oxygen (FIO2) is higher than normoxic air at sea level. Hyperoxia has been used in altitude training. According to many studies, there are several benefits in utilizing hyperoxia in terms of performance. Long-term adaptations of training in hyperoxia are not well understood and results from the previous studies are in contradiction with each other. Methods. Twelve subjects (7 male and 5 female) with competitive distance running background were involved. Male subjects were 24.4 ± 4.3 and female subjects 32.1 ± 12.1 years old. The height of male subjects was 184.0 ± 5.8 and the height of female subjects was 166.6 ± 5.1 cm. The weight of male subjects was 72.0 ± 4.6 and 52.4 ± 4.5 kg for the female subjects. Subjects had competitive distance running background including subjects competing on national elite level. The study included pre, mid- and post-tests including 3000 m time trial (TT) and maximal oxygen uptake (VO2max) test on a treadmill. In the tests speed, heart rate (HR), oxygen uptake, and blood lactate values (Lac) were determined corresponding to the maximum, thresholds and each stage values. Threshold determination was based on KLab program. Between tests subjects trained twice a week for three weeks on a treadmill either in normoxia (NO) (FIO2 = 0.21) or hyperoxia (HO) (FIO2 = 0.30). Otherwise, subjects followed their own training schedule. Exercises were 2 x 15 min and 6 x 3 min intervals. 2 x 15 min training was started at 90 % vAT and vAT was the upper limit of intensity. 6 x 3 min was started at vAT and the upper limit of intensity was vAT + 0.5 x (Vmax - vAT). After the mid-tests subjects changed the training method. Besides, acute responses of NO and HO training were studied measuring HR, Lac, blood oxygen saturation (SpO2%) and rating of perceived exertion (RPE). Results. TT improved during the study but there was no difference between NO and HO training (p = 0.086). Before NO training TT was 612.3 ± 59.6 and after NO training 611.4 ± 57.5 sec (p = 0.552). HO training led to improvement of TT. TT was 614.5 ± 57.6 before and 608.8 ± 59.1 sec (p = 0.013) after HO training. NO nor HO training did not lead to improvement in VO2max (p > 0.05). NO and HO training did not differ in treadmill results (Vmax) (p > 0.05), vAT (p > 0.05), nor running economy (RE) (p > 0.05). Acute responses between methods differed so that Lac was lower in HO trainings and SpO2% higher when comparing NO trainings. There were no differences in HR nor RPE between methods. Discussion and conclusion. In this study, it was shown that HO decreased lactate metabolism and increased SpO2% when comparing to NO. Using HO is reported to enhance performance according to previous studies. Well-planned HO training design could help to improve performance when comparing to NO training. Although HO acutely improves performance, HO did not lead to greater training adaptations than NO in competitive distance runners in this study. The research group believes that this could be explained by similar training speeds in control trainings, hence the potential of HO training was missed.
first_indexed 2020-06-10T20:02:49Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Hynynen, Esa", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Nummela, Ari", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Loukkalahti, Otto", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-06-10T09:54:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-06-10T09:54:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69858", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Johdanto. Hyperoksialla tarkoitetaan ilmaa, jossa hapen osuus (FIO2) on suurempi kuin merenpinnan tasolla olevan normoksisen ilman. Hyperoksian hy\u00f6dynt\u00e4minen urheilukentill\u00e4 on tuttua vuoristoharjoittelusta. Hyperoksisen ilman akuuteista suorituskyky\u00e4 parantavista vaikutuksista on runsaasti tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Hyperoksiaharjoittelun pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista suorituskykyyn ei kuitenkaan ole paljon n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja tulokset ovat olleet ristiriitaisia.\n\nMenetelm\u00e4t. Tutkimukseen osallistui 12 (7 miest\u00e4 ja 5 naista) kest\u00e4vyysjuoksijaa. I\u00e4lt\u00e4\u00e4n miehet olivat 24,4 \u00b1 4,3 ja naiset 32,1 \u00b1 12,1 vuotta. Pituus oli miehill\u00e4 184,0 \u00b1 6,0 ja naisilla 166,5 \u00b1 5,0 cm. Painoa miehill\u00e4 oli 72,0 \u00b1 4,6 ja naisilla 52,4 \u00b1 4,5 kg. Tutkittavilla oli kilpakest\u00e4vyysjuoksutaustaa ja tutkittavien keskuudessa oli kansallisen k\u00e4rkitason juoksijoita. Tutkimukseen sis\u00e4ltyi l\u00e4ht\u00f6-, p\u00e4\u00e4tt\u00f6- ja v\u00e4litestit sis\u00e4lt\u00e4en 3000 m aikakokeen (TT), sek\u00e4 maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) testin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4ritettiin maksimaalinen ja anaerobista kynnyst\u00e4 (vAnK) vastaava nopeus, syd\u00e4men syke (HR), hapenkulutus ja veren laktaattipitoisuus (Lac). Kynnysten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen perustui KLab-ohjelmaan. Testien v\u00e4lisen\u00e4 aikana tutkittavat harjoittelivat kolmen viikon ajan kaksi ohjattua harjoitusta juoksumatolla viikoittain joko normoksiassa (NO) (FIO2 = 0,21) tai hyperoksiassa (HO) (FIO2 = 0,30). Muutoin tutkittavat toteuttivat omatoimista harjoittelua. Harjoitukset olivat 2 x 15 min ja 6 x 3 min intervallit. 2 x 15 min harjoitus aloitettiin 90 % vAnK ja suurimmillaan harjoituksen nopeus saatettiin nostaa vAnK. 6 x 3 min harjoitus aloitettiin nopeudella vAnK ja harjoituksen nopeutta voitiin nostaa vAnK + 0,5 x (Vmax - vAnK). V\u00e4litestien j\u00e4lkeen tutkittavat vaihtoivat harjoitusmenetelm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkittiin NO- ja HO-harjoittelun eroja akuuteissa vasteissa mittaamalla sykett\u00e4, laktaattia, veren happisaturaatiota (SpO2%) ja koettua rasitusta (RPE).\n\nTulokset. TT parani tutkimuksen edetess\u00e4, mutta NO- ja HO-harjoittelun v\u00e4lill\u00e4 ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4\u00e4 eroa (p = 0,086). NO-harjoittelua ennen TT oli 612,3 \u00b1 59,6 ja NO-harjoittelun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 611,4 \u00b1 57,5 s (p = 0,552). HO-harjoittelu johti TT:n paranemiseen. Ennen harjoittelua tulos oli 614,5 \u00b1 57,6 ja j\u00e4lkeen 608,8 \u00b1 59,1 s (p = 0,013). NO- tai HO-harjoittelun my\u00f6t\u00e4 VO2max ei muuttunut (p > 0,05). NO- ja HO-harjoittelujen v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroja mattotestiss\u00e4 saavutettuun maksimivauhtiin (Vmax) (p > 0,05), vAnK:iin (p > 0,05), eik\u00e4 juoksun taloudellisuuteen (RE) (p > 0,05). Menetelmien v\u00e4liset akuutit vasteet erosivat siten, ett\u00e4 Lac pysyi HO-harjoituksissa matalampana ja SpO2% korkeampana NO-harjoitteluun n\u00e4hden. Sykkeiss\u00e4 tai koetussa rasituksessa ei ollut eroja menetelmien v\u00e4lill\u00e4.\n\nPohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa osoitettiin, ett\u00e4 HO vaikuttaa positiivisesti Lac ja SpO2% tuloksiin. HO:n k\u00e4yt\u00f6n on aiemmin todettu parantavan kest\u00e4vyyssuorituskyky\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa HO- ja NO-harjoittelun v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroja kest\u00e4vyysjuoksijoiden suorituskyvyn kehittymiseen. Tutkimusryhm\u00e4 ep\u00e4ilee, ett\u00e4 menetelmien v\u00e4lille ei syntynyt eroja siksi, ett\u00e4 HO-harjoituksissa tutkittavat eiv\u00e4t juosseet kovempaa kuin NO-harjoituksissa, vaikka suorituskyky paranee akuutisti hyperoksiassa. N\u00e4in ollen mahdollinen HO-harjoittelun potentiaali j\u00e4i hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Introduction. Hyperoxia refers to air in which fraction of oxygen (FIO2) is higher than normoxic air at sea level. Hyperoxia has been used in altitude training. According to many studies, there are several benefits in utilizing hyperoxia in terms of performance. Long-term adaptations of training in hyperoxia are not well understood and results from the previous studies are in contradiction with each other.\n\nMethods. Twelve subjects (7 male and 5 female) with competitive distance running background were involved. Male subjects were 24.4 \u00b1 4.3 and female subjects 32.1 \u00b1 12.1 years old. The height of male subjects was 184.0 \u00b1 5.8 and the height of female subjects was 166.6 \u00b1 5.1 cm. The weight of male subjects was 72.0 \u00b1 4.6 and 52.4 \u00b1 4.5 kg for the female subjects. Subjects had competitive distance running background including subjects competing on national elite level. The study included pre, mid- and post-tests including 3000 m time trial (TT) and maximal oxygen uptake (VO2max) test on a treadmill. In the tests speed, heart rate (HR), oxygen uptake, and blood lactate values (Lac) were determined corresponding to the maximum, thresholds and each stage values. Threshold determination was based on KLab program. Between tests subjects trained twice a week for three weeks on a treadmill either in normoxia (NO) (FIO2 = 0.21) or hyperoxia (HO) (FIO2 = 0.30). Otherwise, subjects followed their own training schedule. Exercises were 2 x 15 min and 6 x 3 min intervals. 2 x 15 min training was started at 90 % vAT and vAT was the upper limit of intensity. 6 x 3 min was started at vAT and the upper limit of intensity was vAT + 0.5 x (Vmax - vAT). After the mid-tests subjects changed the training method. Besides, acute responses of NO and HO training were studied measuring HR, Lac, blood oxygen saturation (SpO2%) and rating of perceived exertion (RPE).\n\nResults. TT improved during the study but there was no difference between NO and HO training (p = 0.086). Before NO training TT was 612.3 \u00b1 59.6 and after NO training 611.4 \u00b1 57.5 sec (p = 0.552). HO training led to improvement of TT. TT was 614.5 \u00b1 57.6 before and 608.8 \u00b1 59.1 sec (p = 0.013) after HO training. NO nor HO training did not lead to improvement in VO2max (p > 0.05). NO and HO training did not differ in treadmill results (Vmax) (p > 0.05), vAT (p > 0.05), nor running economy (RE) (p > 0.05). Acute responses between methods differed so that Lac was lower in HO trainings and SpO2% higher when comparing NO trainings. There were no differences in HR nor RPE between methods.\n\nDiscussion and conclusion. In this study, it was shown that HO decreased lactate metabolism and increased SpO2% when comparing to NO. Using HO is reported to enhance performance according to previous studies. Well-planned HO training design could help to improve performance when comparing to NO training. Although HO acutely improves performance, HO did not lead to greater training adaptations than NO in competitive distance runners in this study. The research group believes that this could be explained by similar training speeds in control trainings, hence the potential of HO training was missed.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-06-10T09:54:10Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-06-10T09:54:10Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "68", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hyperoksia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "normoksia", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "veren happisaturaatio", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kest\u00e4vyysjuoksusuoritukseen", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202006104100", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysjuoksu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "huippu-urheilu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_69858
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:26Z
main_date 2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2020
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/655b1718-a12d-4405-88fe-f480901ffc1b\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202006104100.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2020
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Loukkalahti, Otto Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen hyperoksia normoksia veren happisaturaatio Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 kestävyysjuoksu suorituskyky harjoittelu kestävyysharjoittelu huippu-urheilu
title Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_full Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_fullStr Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_full_unstemmed Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_short Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_sort hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
title_txtP Hyperoksiaharjoittelun vaikutukset kestävyysjuoksusuoritukseen
topic hyperoksia normoksia veren happisaturaatio Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 kestävyysjuoksu suorituskyky harjoittelu kestävyysharjoittelu huippu-urheilu
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi harjoittelu huippu-urheilu hyperoksia kestävyysharjoittelu kestävyysjuoksu normoksia suorituskyky veren happisaturaatio
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69858 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202006104100
work_keys_str_mv AT loukkalahtiotto hyperoksiaharjoittelunvaikutuksetkestävyysjuoksusuoritukseen