Lasten toimijuuden rakentuminen ohjatuissa toimintahetkissä

Varhaiskasvatuksen toiminta perustuu erilaisille kulttuurisille ja sosiaalisille käytännöille, jotka muodostavat erityisen tilan tiettyyn kontekstiin kollektiivisten sekä yksilöllisten tulkintojen kautta. Lisäksi päiväkotiin rakentuu suhteita toimijoiden välille, jotka määrittelevät lasten sekä aiku...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Can, Jasemin
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69775
Description
Summary:Varhaiskasvatuksen toiminta perustuu erilaisille kulttuurisille ja sosiaalisille käytännöille, jotka muodostavat erityisen tilan tiettyyn kontekstiin kollektiivisten sekä yksilöllisten tulkintojen kautta. Lisäksi päiväkotiin rakentuu suhteita toimijoiden välille, jotka määrittelevät lasten sekä aikuisten paikkoja arjen tilanteissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ohjatun toiminnan käytännöistä ja siellä rakentuvista suhteista, joiden kautta lasten toimijuuden ymmärretään rakentuvan ohjatun toiminnan kentällä. Aineistonkeruu toteutettiin yhden varhaiskasvatusyksikön ohjattuja toimintahetkiä etnografisesti havainnoiden sekä näitä hetkiä videokuvaamalla. Tutkimuskohteina olivat lapset, aikuiset sekä heidän sosiaalinen toimintansa ja suhteet ohjatuissa toimintahetkissä. Lisäksi aineistoa kerättiin lapsia sekä aikuisia haastatellen. Aineisto analysoitiin kenttäanalyysin mukaan, jossa hyödynnettiin osittain teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksessa on hyödynnetty laajasti ranskalaisen Pierre Bourdieun keskeisimpiä käsitteitä ja filosofista ajattelua. Tutkimustulokset osoittivat, että ohjatun toiminnan kenttä muodostuu toiminnallisten osuuksien sekä ohjatun keskustelun käytänteistä, joita tulkitsemalla lapset ja aikuiset osallistuvat pedagogisesti ohjattuihin toimintahetkiin. Lapset tarvitsivat osallistuakseen käytäntöihin kahdenlaisia resursseja, jotka muuttuivat toiminnallisissa osuuksissa taitopääomaksi sekä ohjatuissa keskusteluissa keskustelupääomaksi. Pääomien käyttö tuki lasten osallistumista ja niiden muuttuessa symboliseksi pääomaksi heille kertyi myös valtaa osallistua kenttää koskeviin määrittelyihin ja muuttaa sen toimintaa. Lasten toimijuus rakentui käytänteiden, subjektiivisten tulkintojen sekä pääomien kautta relaatiossa kentän muihin toimijoihin.