| Yhteenveto: | Tämä kandidaatintutkielma käsitteli kasvatusyhteistyötä vanhempien näkökulmasta. Kasvatusyhteistyöllä tarkoitetaan varhaiskasvattajien ja lasten huoltajien välistä vuorovaikutus- ja yhteistyösuhdetta, jonka tavoitteena on lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteena oli saada tietoa huoltajien odotuksista, kokemuksista ja kehitysideoista kasvatusyhteistyöhön liittyen. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisen yhteistyön he kokevat onnistuneeksi yhteistyöksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelujen muodossa ja seitsemän haastateltavaa valittiin harkinnanvaraisesti Keski- ja Länsi-Suomen alueelta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustuloksista ilmenee, että vanhemmilla on yhteistyöodotuksia henkilökunnan osaamiseen, toimivaan vuorovaikutukseen ja perheen yksilölliseen kohtaamiseen liittyen. Tulosten mukaan onnistuneissa yhteistyön kokemuksissa painottuvat perhelähtöisyys, päiväkodin viestintä ja toiminnan näkyvyys, yhteisen tehtävän eteen toimiminen sekä henkilökunnan luottamusta herättävä työote. Kasvatusyhteistyön haasteet liittyvät vuorovaikutukseen, työntekijäsuhteisiin ja ympäristöön sekä toimintatapoihin. Kehitysideat liittyvät myötäelämiseen ja tilannetajuun vuorovaikutuksessa, sijaisten perehdyttämiseen, tietotekniikan hyödyntämiseen viestinnässä, perheiden osallisuuden parantamiseen sekä käytännönläheisyyden lisäämiseen VASU-keskusteluissa. Odotusten, kokemusten ja kehitysideoiden pohjalta voidaan havaita neljä onnistunutta kasvatusyhteistyötä tukevaa tekijää. Ne ovat perhelähtöisyys, vuorovaikutus, yhteistyön yhteinen päämäärä sekä henkilökunnan osaaminen.
|
|---|