| Summary: | Mäkihyppääjä Matti Nykäsen kuoltua helmikuussa 2019 alkoi vilkas keskustelu siitä, tulisiko hänelle pystyttää muistomerkki Jyväskylään, ja millainen tämän teoksen tulisi olla. Kandidaatintutkielmassani perehdyn siihen, millaisia näkemyksiä keskisuomalaisilla, ennen kaikkea jyväskyläläisillä, vuonna 2019 oli
“Matti-ilmiöstä” ja siitä, mikä olisi oikea tapa tallettaa se tuleville sukupolville. Aineistoni koostui Keskisuomalainen-lehden mielipidekirjoituksista, joissa otettiin vuoden aikana useasti kantaa aiheeseen.
Enemmistö kommentoineista lukijoista kannatti perinteistä näköisveistosta, mutta myös abstraktit ehdotukset saivat puoltajansa. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä keskustelussa oli teoksen tuleva sijainti: paikan haluttiin olevan Nykäselle merkityksellinen mutta myös hyvin ihmisten saavutettavissa. Nykäsen
muistomerkistä käyty keskustelu noudatti monista aiemmista muistomerkkikeskusteluista tuttua kaavaa,
joissa taiteilijat ehdottavat abstraktimpia vaihtoehtoja kun taas ”tavallinen kansa” toivoo näköisveistosta,
joka koetaan arvokkaaksi tavaksi ikuistaa henkilö. Keskiössä ovat kysymykset siitä, kuka ansaitsee tulla
muistetuksi ja ketä varten muistomerkki lopulta pystytetään.
Urheilijat eroavat monista muista merkkihenkilöistä siinä, että usein heitä muistetaan veistoksella jo heidän eläessään. Matti Nykänen puolestaan nousee keskusteluissa omaksi luvukseen siinä mielessä, että riippumatta hänen elämänsä ristiriitoja herättäneistä tapahtumista hänet halutaan muistaa ennen kaikkea ”maailman parhaana mäkihyppääjänä”.
|
|---|