| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tutkia, mitä eri musiikkiterapian interventioita 2010-luvulla on hyödynnetty lasten kielellisen kuntoutuksen tukena, ja mitä tuloksia eri menetelmien käytöstä on saatu. Tutkimus on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena, jolloin aineistoon on voitu sisällyttää mahdollisimman laaja joukko erilaisia tutkimuksia. Tutkimusta aiheesta on tehty melko vähän, ja suomenkielistä kokoavaa tekstiä lasten kielelliseen kuntoutukseen käytetyistä musiikillisista interventioista ei löydy lainkaan.
Aineisto koostui musiikkiterapiatutkimuksista, jotka valikoitiin tarkoin kriteerein. Aineistoon sisältyi sekä tapaustutkimuksia että laajoja joukkotutkimuksia. Tutkimuksessa selvisi, että ainakin musiikin kuuntelu, lapselle suunnattu puhe, laulu sekä hyräily, rytmi- ja melodiaharjoitukset sekä improvisointi ovat tuottaneet hyviä tuloksia kielellisessä kuntoutuksessa. Pienehkön aineiston puitteissa päästiin tarkastelemaan monipuolisesti musiikkiterapian interventioita. Kliinisiä ryhmiä aineiston tutkimuksissa olivat kuulovammaiset, keskoset, tehohoidossa olevat vauvat, autismin kirjon häiriön omaavat lapset sekä päihteille ennen syntymäänsä altistuneet lapset.
Teoreettisena taustaolettamuksena tutkimuksessa oli, että musiikin ja puheen välinen yhteys on merkittävä tekijä lasten puhekuntoutuksessa. Puheen ja musiikin yhtäläisyyksiä hyödynnettiinkin kattavasti aineiston tutkimuksissa. Useiden interventioiden teho perustui ihmisen biologiseen taipumukseen olla kiinnostunut musikaalisesta informaatiosta. Lisäksi tutkimuksessa voitiin havaita tärkeiksi osatekijöiksi lasten kielellisessä kuntoutuksessa myös perheen osallisuus sekä lapsen ja terapeutin välisen hyvän suhteen merkitys.
|
|---|