Väinämöisen viitta Suomi-neidon harteilla kanteleen sukupuolileima

Tutkielmani lähtökohtana on kanteleensoittajien sukupuolijakautuman vinoutuminen, mikä on huomattu kanteleensoitonopettajien keskuudessa, ja joka on ollut vuosien varrella havaittavissa toistuvasti myös omassa työssäni kanteleen parissa. Käytän työni aineistona kirjallisuutta ja haastattelumateriaal...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Ojanperä, Maria
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69679
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmani lähtökohtana on kanteleensoittajien sukupuolijakautuman vinoutuminen, mikä on huomattu kanteleensoitonopettajien keskuudessa, ja joka on ollut vuosien varrella havaittavissa toistuvasti myös omassa työssäni kanteleen parissa. Käytän työni aineistona kirjallisuutta ja haastattelumateriaalia. Aiempaa tutkimustietoa aiheesta ei ole, joten lähestyn aihetta erilaisia näkökohtia kartoittaen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen naisten musiikillista asemaa historiassa eri puolilla maailmaa ja Suomessa sekä perehdyn kanteleen historiaan sukupuolikysymysten valossa. Tässä osiossa painopisteenä on kahden kanteleensoittajana menestyneen naisen elämäntyö kanteleen parissa 1800- ja 1900- luvuilla, ja heidän vaikutuksensa muun muassa kanteleen julkisuuskuvaan ja kanteleeseen liittyviin mielikuviin. Lisäksi käyn lyhyesti läpi, minkälainen vaikutus kasvatus- ja koulutuskulttuurilla voi olla sukupuolittumisilmiöön kanteleen parissa. Lopuksi tarkastelen kanteleeseen sekä naissukupuoleen liittyviä mielikuvia ja uskomuksia. Tutkielmani haastatteluosiossa käyn läpi haastattelumateriaalista saatuja tuloksia.