Case study of verbal defense strategies of leaders in crisis Kumi Naidoo in an interview

Tutkielma lähestyy johtajuutta kielen ja diskurssin näkökulmasta. Johtajuus ilmiönä on saanut kasvavasti huomioita viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Johtajuuskeskeinen tutkimus on kasvanut kolmentoistakertaiseksi samalla kun johtajuus ja johtajat ovat jatkuvasti näkyvillä mediassa ja populaarik...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Suoranta, Piia
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69675
Description
Summary:Tutkielma lähestyy johtajuutta kielen ja diskurssin näkökulmasta. Johtajuus ilmiönä on saanut kasvavasti huomioita viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Johtajuuskeskeinen tutkimus on kasvanut kolmentoistakertaiseksi samalla kun johtajuus ja johtajat ovat jatkuvasti näkyvillä mediassa ja populaarikulttuurissa. Yhteiskunta ja tutkimus antavat johtajuudelle tilaa nyt enemmän kuin aiemmin. Tutkielman tarkoituksena on osittain käsitellä tätä muutosta ja analysoida sitä kielen käytön näkökulmasta. Kielellistä näkökulmaa ei ole käytetty tutkimuksessa kovinkaan paljon. Tavoitteena on laajentaa ymmärrystä johtajuudesta, kielen roolista siinä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta. Tarkemmin tutkielman fokukseksi valikoitui johtajuus kriisi- ja organisaatio kontekstissa ja sen synnyttämä tarve puolustaa edustettua kokonaisuutta tai johtoasemassa olevaa henkilöä itseään sen edustajana. Aineiston kohteeksi valikoitui Amnesty International ja organisaation pääsihteeri Kumi Naidoo haastattelussa, jossa nostetaan esille organisaation johtajuus- ja henkilöstön hyvinvointi ongelmat. Tutkielma kysyy minkälaisia verbaalisia puolustusstrategioita johtaja-asemassa olevat henkilöt käyttävät tällaisissa tilanteissa. Vastauksia tähän etsitään tutkielmassa sekä määrällisin, että laadullisin keinoin. Määrällisen analyysin avulla aineistosta pystyttiin keräämään tietoa useimmiten esiintyvistä sanoista ja niiden konteksteista muun muassa kollokaatioiden kautta. Näitä konteksteja ja kollokaatioita tarkastelemalla tunnistettiin erialisia puolustusstrategioita:: tiettyjen sanojen ja rakenteiden suosiminen, tiettyjen sanojen ja rakenteiden välttely, ja harhautuskeinot. Laadullinen analyysi puolestaan keskittyi hetkiin, jossa tietynlaiset puheaktit tai muutokset keskustelun suunnassa tai tilassa ovat esillä. Käytetyimmiksi strategioiksi nousivat tarkoituksellinen taktiikka, kasvojen pelastamiseen pyrkivä retoriikka ja välttely. Laadulliset tulokset siis laajensivat ja vahvistivat jo saatuja määrällisisä tuloksia Naidoon käyttämistä verbaalisista puolustusstrategiosta.