| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja tulkita alakoulun opettajien näkemyksiä siitä, millaiset matematiikan tehtävänannot ovat hyviä. Erityistä huomiota kiinnitettiin hyvien tehtävänantojen tarkoituksenmukaisuuteen sekä eriyttämiseen. Tehtävänannot ymmärrettiin tutkimuksessa laajasti ja niihin katsottiin kuuluvan tehtävänantojen taustalla vaikuttavat oppimistilanteet. Matematiikan tehtävänantojen ja eriyttämisen tutkiminen nähtiin tarpeelliseksi, koska oppilaiden väliset erot kasvavat koulunkäynnin edetessä erityisesti matematiikassa. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jossa käytettiin fenomenologishermeneuttista lähestymistapaa. Teoreettisessa viitekehyksessä nostettiin esille matemaattisen ajattelun kehityksen ja hyvän matemaattisen oppimistilanteen taustatietoja. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta alakoulussa työskentelevää opettajaa, joilla oli kokemusta matematiikan opettamisesta. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin kartoittamalla niissä esiintyneitä merkityksiä hyvistä matematiikan tehtävänannoista, ja niiden perusteella muodostettiin merkityskokonaisuuksia. Merkityskokonaisuudet olivat tehtävänannon päämääränä aito ymmärrys, erilaisten oppilaiden ymmärtämisen tukeminen, motivaatio matematiikan tehtävänantojen taustalla sekä oppimisen ilmapiiri. Tutkimus osoitti, että haastatteluun osallistuneet opettajat pitivät tärkeänä hyvän tehtävänannon piirteenä sitä, että ne tukevat oppilaiden ymmärtämistä. Opettajien mukaan yksilöllisyyden huomioiminen ja suotuisat oppimisolosuhteet luovat pohjan eriyttämisen kannalta hyville matematiikan tehtävänannoille. Tulosten perusteella voidaan todeta, että oppilaantuntemus tukee hyvien tehtävänantojen kohdentamista oppilaiden ymmärrystä tukevalla tavalla.
|
|---|