| Summary: | Kuluvan vuoden 2020 alusta lähtien jokainen ensimmäisen luokan oppilas aloittaa toisen tai vieraan kielen opiskelun viimeistään ensimmäisen luokan kevätlukukaudella. Useimmille suomalaislapsille varhennettu kieli on englanti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla, esikoululaisilla ja esikoululaisten vanhemmilla on varhennettua englannin kielen opetusta kohtaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimuksessa haastateltiin luokanopettajia (n=2), esikoululaisia (n=2), ja esikoululaisten vanhempia (n=2). Kolmen haastatteluryhmän avulla haluttiin saavuttaa aineistotriangulaatio. Haastattelut toteutettiin avoimina yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitettiin, litteroitiin, ja analysoitiin fenomenografisin menetelmin.
Varhennetun englannin alkaminen koettiin mukavana asiana. Lasten valmiuksia ja jaksamista pohdittiin. Englannin kieli koettiin tärkeäksi, ja sen varhentaminen todettiin aiheelliseksi. Toiminnallisuutta kaivattiin sekä opetusmateriaaleilta että opetukselta. Keskeisenä sisältönä nousivat suulliset taidot, laulut, leikit ja pelit. Varhennetun englannin kielen opettajalta toivottiin kiinnostusta englannin kielen opetukseen, ja alkuopetuksen osaamista.
|
|---|