Mistä on lahjakkaiden opetus tehty? eriyttämisestä, rikastuttamisesta, nopeuttamisesta vai jostain muusta?

Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkittiin lahjakkaiden oppilaiden opetuksen toteutumista peruskoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulussa opettavien opettajien ja lahjakkaiden lasten vanhempien kokemuksia lahjakkaiden oppilaiden opetuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä,...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hirvonen-Blomqvist, Kati
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69343
Description
Summary:Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkittiin lahjakkaiden oppilaiden opetuksen toteutumista peruskoulussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulussa opettavien opettajien ja lahjakkaiden lasten vanhempien kokemuksia lahjakkaiden oppilaiden opetuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin tekijöitä, jotka edistivät tai heikensivät lahjakkaiden oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä sekä etsittiin kehittämisnäkökulmia lahjakkaiden opetukseen. Tutkimus on laadullinen fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselylomakkeella. Opettajille (n=16) ja vanhemmille (n=19) oli luotu omat kyselylomakkeet, jotka sisälsivät kysymyksiä samoista aihepiireistä. Kyselylomakkeen kysymykset olivat avoimia, koska aineistosta oli tarkoitus saada näkyviin vastaajien ajatukset ja kokemukset. Tutkimuksessa tuli esille, että lahjakkaiden oppilaiden opetusta edistävät mm. koulun ja kodin välisen yhteistyön sujuminen, yksilölliset opetusmenetelmät ja opettajan ammattitaito sekä asenne lahjakkaiden opetusta kohtaan. Opetusta heikentävät mm. kodin ja koulun välisen yhteistyön puute, suuret opetusryhmät, heterogeeninen oppiaines ja opettajien lisääntynyt työmäärä opetuksen ulkopuolella. Lahjakkaiden opetuksen kehittämisen mahdollistajana molemmat ryhmät näkivät yhteiskunnan asenteen muutoksen myönteisemmäksi ja tukevammaksi lahjakkaiden opetusta kohtaan