Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään

Sykevälivaihteluun perustuvan valmennuksen hyödyntämisestä on saatu lupaavia tuloksia niin urheilijoiden suorituskyvyn kuin tavallisten ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sykevälivaihtelun mittaamiseen perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuutta sy...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Vesala, Miro
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69280
_version_ 1828193071099019264
author Vesala, Miro
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Vesala, Miro Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Vesala, Miro Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Vesala, Miro
datasource_str_mv jyx
description Sykevälivaihteluun perustuvan valmennuksen hyödyntämisestä on saatu lupaavia tuloksia niin urheilijoiden suorituskyvyn kuin tavallisten ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sykevälivaihtelun mittaamiseen perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuutta sykevälivaihtelun perusteella mitattuun fysiologiseen hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, eroaako interventio- ja kontrolliryhmien muutokset toisistaan, kun tutkimuksen interventioryhmä teki useammin sykevälivaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös interventioryhmän eri aikapisteiden välisiä muutoksia sekä tutkittavien leposykkeen ja sykevälivaihtelun muutoksia tutkimusjakson aikana. Tutkimus toteutettiin itsenäisenä tutkimuksena yhteistyössä Firstbeat Technologies Oy:n kanssa. Tutkimusjoukko koostui yhteensä 60 vapaaehtoisesta tutkittavasta, jotka rekrytoitiin tutkimukseen mukaan fysiologisesti mitattujen heikkotasoisten stressin ja palautumisen, unen palauttavuuden sekä liikunnan terveysvaikutusten tasapainon perusteella. Tutkittavat satunnaistettiin ennen tutkimuksen alkua interventio- (n=30) ja kontrolliryhmiin (n=30). Tutkittavat osallistuivat tutkimuksen aikana samoihin mittauksiin ja saivat samanlaista hyvinvointivalmennusta, mutta lisäksi interventioryhmä suoritti sykevälivaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta kahdesti ensimmäisen ja viimeisen mittauskerran välissä. Tutkimuksen tulosten mukaan sekä fysiologisesti mitattu hyvinvointi (p < 0.001) että koetun stressin määrä (p = 0.004) paranivat merkittävästi tutkimuksen aikana sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen seurauksena kaikilla tutkittavilla. Fysiologisesti mitatut hyvinvointia kuvaavat pisteet olivat alussa 24 ja lopussa 33 pistettä sekä koetun stressin pisteet alussa 16 ja lopussa 12 pistettä. Fysiologista hyvinvointia kuvaavissa stressin ja palautumisen tasapainon pisteissä sekä unen palauttavuuden pisteissä havaittiin vain interventioryhmällä tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan, kun taas liikunnan terveysvaikutuksissa vain kontrolliryhmällä havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos parempaan tutkimusjakson aikana. Lisäksi huomionarvoista oli, että sykevälivaihtelun määrän havaittiin kasvavan vain interventioryhmällä tutkimusjakson aikana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sykevälivaihteluun perustuvalla mittauksilla ja siihen liitetyllä hyvinvointivalmennuksella voidaan tuottaa merkittäviä parannuksia sekä fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin että koetun stressin määrään. Tulosten perusteella niin yksilöt kuin organisaatiot voivat hyötyä merkittävästi sykevälivaihteluun perustuvista hyvinvoinnin valmennusmenetelmistä erityisesti silloin, kun kuormitustasapainon suhteen on lähtötilanteessa haasteita. During the last few years heart rate variability-based coaching has been highlighted to be a promising method for enhancing athlete’s physical performance or either individual’s well-being. The purpose for this study was to investigate the effectiveness of heart rate variability-based well-being coaching on physiologically measured well-being and perceived stress. In addition, differences between the two study groups was studied. The intervention group had more heart rate variability measurements and got individual well-being coaching based on the measurement data. Also, it was studied if the resting heart rate or the amount of heart rate variability will change during the study. This study was conducted in co-operation with University of Jyväskylä and Firstbeat Technologies Ltd. A total of 60 voluntary subjects participated in the study. Subjects were recruited to this study by a physiologically measured balance between stress and recovery, restorative effect of sleep and physical activity health effects. Subjects were randomized to intervention (n=30) and control (n=30) groups before the start of this study. Subjects received otherwise the same treatment during the study, but the intervention group had heart rate variability-based measurements and received more wellness coaching based on them than the control group. According to the results of this study, both physiologically measured well-being (p <.001) and the perceived stress (p = .004) improved significantly during the study as a result of well-being coaching based on heart rate variability. In the beginning of the study physiologically measured well-being scores were 24 points and in the end 33 points. Perceived stress scores were 16 points in the beginning and 12 points in the end of the study. In addition, it was found that a statistically significant positive change was observed in the physiologically measured stress and recovery and sleep recovery scores, but in the intervention group alone, while a statistically significant positive change was observed in the exercise health scores in the control group alone. In addition, it was noteworthy that the amount of heart rate variability was found to increase statistically significantly in the intervention group during the study, but not in the control group. The results of the study show that well-being coaching based on heart rate variability can produce significant improvements in physiologically measured well-being as well as the amount of perceived stress. In the future, both individuals and organizations, should use HRV-based well-being training methods to improve both physiologically measured and perceived stress.
first_indexed 2020-05-28T20:00:48Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Juutinen, Taija", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Vesala, Miro", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-05-28T11:09:21Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-05-28T11:09:21Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69280", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Sykev\u00e4livaihteluun perustuvan valmennuksen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on saatu lupaavia tuloksia niin urheilijoiden suorituskyvyn kuin tavallisten ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sykev\u00e4livaihtelun mittaamiseen perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuutta sykev\u00e4livaihtelun perusteella mitattuun fysiologiseen hyvinvointiin sek\u00e4 koetun stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa selvitettiin, eroaako interventio- ja kontrolliryhmien muutokset toisistaan, kun tutkimuksen interventioryhm\u00e4 teki useammin sykev\u00e4livaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta. Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s interventioryhm\u00e4n eri aikapisteiden v\u00e4lisi\u00e4 muutoksia sek\u00e4 tutkittavien leposykkeen ja sykev\u00e4livaihtelun muutoksia tutkimusjakson aikana. Tutkimus toteutettiin itsen\u00e4isen\u00e4 tutkimuksena yhteisty\u00f6ss\u00e4 Firstbeat Technologies Oy:n kanssa.\nTutkimusjoukko koostui yhteens\u00e4 60 vapaaehtoisesta tutkittavasta, jotka rekrytoitiin tutkimukseen mukaan fysiologisesti mitattujen heikkotasoisten stressin ja palautumisen, unen palauttavuuden sek\u00e4 liikunnan terveysvaikutusten tasapainon perusteella. Tutkittavat satunnaistettiin ennen tutkimuksen alkua interventio- (n=30) ja kontrolliryhmiin (n=30). Tutkittavat osallistuivat tutkimuksen aikana samoihin mittauksiin ja saivat samanlaista hyvinvointivalmennusta, mutta lis\u00e4ksi interventioryhm\u00e4 suoritti sykev\u00e4livaihtelumittauksia ja sai tuloksiin perustuvaa hyvinvointivalmennusta kahdesti ensimm\u00e4isen ja viimeisen mittauskerran v\u00e4liss\u00e4.\nTutkimuksen tulosten mukaan sek\u00e4 fysiologisesti mitattu hyvinvointi (p < 0.001) ett\u00e4 koetun stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4 (p = 0.004) paranivat merkitt\u00e4v\u00e4sti tutkimuksen aikana sykev\u00e4livaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen seurauksena kaikilla tutkittavilla. Fysiologisesti mitatut hyvinvointia kuvaavat pisteet olivat alussa 24 ja lopussa 33 pistett\u00e4 sek\u00e4 koetun stressin pisteet alussa 16 ja lopussa 12 pistett\u00e4. Fysiologista hyvinvointia kuvaavissa stressin ja palautumisen tasapainon pisteiss\u00e4 sek\u00e4 unen palauttavuuden pisteiss\u00e4 havaittiin vain interventioryhm\u00e4ll\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4 muutos parempaan, kun taas liikunnan terveysvaikutuksissa vain kontrolliryhm\u00e4ll\u00e4 havaittiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 muutos parempaan tutkimusjakson aikana. Lis\u00e4ksi huomionarvoista oli, ett\u00e4 sykev\u00e4livaihtelun m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin kasvavan vain interventioryhm\u00e4ll\u00e4 tutkimusjakson aikana.\nTutkimuksen tulokset osoittavat, ett\u00e4 sykev\u00e4livaihteluun perustuvalla mittauksilla ja siihen liitetyll\u00e4 hyvinvointivalmennuksella voidaan tuottaa merkitt\u00e4vi\u00e4 parannuksia sek\u00e4 fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin ett\u00e4 koetun stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Tulosten perusteella niin yksil\u00f6t kuin organisaatiot voivat hy\u00f6ty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti sykev\u00e4livaihteluun perustuvista hyvinvoinnin valmennusmenetelmist\u00e4 erityisesti silloin, kun kuormitustasapainon suhteen on l\u00e4ht\u00f6tilanteessa haasteita.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "During the last few years heart rate variability-based coaching has been highlighted to be a promising method for enhancing athlete\u2019s physical performance or either individual\u2019s well-being. The purpose for this study was to investigate the effectiveness of heart rate variability-based well-being coaching on physiologically measured well-being and perceived stress. In addition, differences between the two study groups was studied. The intervention group had more heart rate variability measurements and got individual well-being coaching based on the measurement data. Also, it was studied if the resting heart rate or the amount of heart rate variability will change during the study. This study was conducted in co-operation with University of Jyv\u00e4skyl\u00e4 and Firstbeat Technologies Ltd.\nA total of 60 voluntary subjects participated in the study. Subjects were recruited to this study by a physiologically measured balance between stress and recovery, restorative effect of sleep and physical activity health effects. Subjects were randomized to intervention (n=30) and control (n=30) groups before the start of this study. Subjects received otherwise the same treatment during the study, but the intervention group had heart rate variability-based measurements and received more wellness coaching based on them than the control group.\nAccording to the results of this study, both physiologically measured well-being (p <.001) and the perceived stress (p = .004) improved significantly during the study as a result of well-being coaching based on heart rate variability. In the beginning of the study physiologically measured well-being scores were 24 points and in the end 33 points. Perceived stress scores were 16 points in the beginning and 12 points in the end of the study. In addition, it was found that a statistically significant positive change was observed in the physiologically measured stress and recovery and sleep recovery scores, but in the intervention group alone, while a statistically significant positive change was observed in the exercise health scores in the control group alone. In addition, it was noteworthy that the amount of heart rate variability was found to increase statistically significantly in the intervention group during the study, but not in the control group.\nThe results of the study show that well-being coaching based on heart rate variability can produce significant improvements in physiologically measured well-being as well as the amount of perceived stress. In the future, both individuals and organizations, should use HRV-based well-being training methods to improve both physiologically measured and perceived stress.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-05-28T11:09:21Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-05-28T11:09:21Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "65", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sykev\u00e4livaihtelu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hyvinvointivalmennus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Sykev\u00e4livaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sek\u00e4 koetun stressin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202005283537", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "business", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "student", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "autonominen hermosto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "koettu hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_69280
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:01:04Z
main_date 2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2020
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/bebbeb71-3a97-45c5-a0c8-0a31db5f337d\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202005283537.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2020
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Vesala, Miro Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään sykevälivaihtelu hyvinvointivalmennus Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 stressi tutkimus hyvinvointi autonominen hermosto koettu hyvinvointi
title Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_full Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_fullStr Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_full_unstemmed Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_short Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_sort sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
title_txtP Sykevälivaihteluun perustuvan hyvinvointivalmennuksen vaikuttavuus fysiologisesti mitattuun hyvinvointiin sekä koetun stressin määrään
topic sykevälivaihtelu hyvinvointivalmennus Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 stressi tutkimus hyvinvointi autonominen hermosto koettu hyvinvointi
topic_facet 5011 Exercise Physiology Liikuntafysiologia autonominen hermosto hyvinvointi hyvinvointivalmennus koettu hyvinvointi stressi sykevälivaihtelu tutkimus
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69280 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005283537
work_keys_str_mv AT vesalamiro sykevälivaihteluunperustuvanhyvinvointivalmennuksenvaikuttavuusfysiologisestimitattuu