Varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkusoinnut vuosina 1962–1969

Tässä tutkimuksessa keskityn analysoimaan millaisia olivat varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkuvuodet. Kenen toimesta oppilaitosta vietiin eteenpäin ja millaiset olivat alkuvuosien lähtökohdat kehittää oppilaitosta ongelmineen ja haasteineen. Suomessa oli toiminut useita musiikkioppilaitoksia i...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Lehtoranta-Ståhl, Suvi
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Historian ja etnologian laitos, Department of History and Ethnology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69232
Description
Summary:Tässä tutkimuksessa keskityn analysoimaan millaisia olivat varkautelaisen musiikkioppilaitoksen alkuvuodet. Kenen toimesta oppilaitosta vietiin eteenpäin ja millaiset olivat alkuvuosien lähtökohdat kehittää oppilaitosta ongelmineen ja haasteineen. Suomessa oli toiminut useita musiikkioppilaitoksia isoimmissa kaupungeissa jo vuosisadan alkupuolelta lähtien. 1950-luvulla niiden määrä kasvoi ja tultaessa 1960-luvulle yhä useampi paikkakunta halusi oman oppilaitoksen. Suomalaisen musiikkioppilaitoskulttuurille uusien oppilaitosten perustaminen oli kulta-aikaa 1960-luvulla. Varkaudessa oltiin myös halukkaita perustamaan oma oppilaitos. Olihan se juuri muuttunut kaupungiksi ja halu seurata muiden kaupunkien kehitystä oli suurta. Musiikkioppilaitokset toivat oman erikoistuneen oppilaitoksen suomalaiseen kulttuurin oppilaitoksien joukkoon. Lähdeaineistona käytän Varkauden kaupunginarkistosta löytyviä asiakirjoja kaupungin ja musiikkilautakunnan päätöksistä sekä musiikkioppilaitoksen omia asiakirjoja. Tutkimusaineisto on kammattu tarkasti läpi ja siitä on muodostettu uudenlainen kokonaisuus. Tutkimuksen keskeisimpiä metodeja ovat vertailu ja aineistolähteinen sisällönanalyysi. Tutkimuskirjallisuuden avulla pohdin miten Varkaus on omana tapauksenaan verrannollinen samaan aikaan muualla tapahtuneeseen kehitykseen. Analyysin perusteella Varkaudessa oltiin samanlaisten ongelmien juurella kuin vertailukohteena samaa kokoa asukasluvultaan olevassa Riihimäellä. Myös muualla maassa kohdattiin samoja ongelmia tilojen, rahan ja opettajien suhteen. Tasa-arvoisuus koulutuksessa ja harrastamisen mahdollisuuksien parantuminen oli ominaista 1960-luvun koulutuspolitiikalle. Varkaudessa oppilaitosta perustettiin niukemmalla budjetilla kuin muualla, mutta tästä huolimatta oppilaitos jatkoi toimintaansa ja kehittyi vuosien varrella omaan tahtiinsa. Yhteinen taustatekijä uusille musiikkioppilaitoksille niin Varkaudessa kuin koko maassa oli innokkuus omaan asiaan ja palava rakkaus musiikkia ja soitonopetusta kohtaan. Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän pohja rakennettiin 1960-luvulla, jossa Varkaus oli mukana yhtenä palasena.Yhteneväistä opetusohjelmaa ja tapoja vasta luotiin ylhäältäpäin, mutta hämmästyttävän samanlaista toimintaa toteutettiin silti jo kauttaaltaan eri paikkakunnilla. Vuonna 1969 voimaan tullut valtionapujärjestelmä loi yhteneväisen pohjamallin tuen saamiselle. Samalla laki vauhditti tulevina vuosina laitosten yhteneväisyyttä.