Opettajan pystyvyysuskomusten yhteys ohjaustyyleihin 1. luokalla

Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajan minäpystyvyyden ja luokkahuonevuorovaikutuksen teorioiden viitekehyksessä 1. luokan opettajan pystyvyysuskomusten ja ohjaustyylien välistä yhteyttä. Samalla tarkasteltiin pystyvyysuskomusten (luokanhallinta, ohjaukselliset toimintatavat ja oppilaiden sitouttamin...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Peura, Kaisu
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69203
Description
Summary:Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajan minäpystyvyyden ja luokkahuonevuorovaikutuksen teorioiden viitekehyksessä 1. luokan opettajan pystyvyysuskomusten ja ohjaustyylien välistä yhteyttä. Samalla tarkasteltiin pystyvyysuskomusten (luokanhallinta, ohjaukselliset toimintatavat ja oppilaiden sitouttaminen) ja ohjaustyylien (lapsilähtöinen, opettajajohtoinen ja lasten johtama) välisen yhteyden eroja ensimmäisen luokan aikana. Tutkimus oli osa laajempaa Teacher and Student Stress and Interaction in Classroom (TESSI) -tutkimushanketta. Aineistoa kerättiin kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja tutkimukseen osallistui 51 ensimmäisen luokan opettajaa. Opettajien pystyvyysuskomuksia mitattiin Teachers’ Sense of Efficacy Scale (TSES) -minäpystyvyyskyselyllä. Opettajien ohjaustyylejä mitattiin Early Childhood Classroom Observation Method (ECCOM) -havainnointimenetelmän avulla. Aineisto analysoitiin regressioanalyysin keinoin. Tulokset osoittivat, että opettajan vahva kokemus pystyvyydestä oli yhteydessä lapsilähtöiseen ohjaustyyliin. Heikko kokemus pystyvyydestä sen sijaan oli yhteydessä opettajajohtoiseen ohjaustyyliin. Opettajan pystyvyys ohjauksellisten toimintatapojen suhteen selitti opettajajohtoista ja lapsilähtöistä ohjaustyyliä eniten ensimmäisen luokan keväällä. Tulokset antavat uutta tietoa pystyvyysuskomusten merkityksestä opettajan ohjaustyylien kannalta. Opettajien pystyvyysuskomuksiin tulee kiinnittää huomiota, kun arvioidaan opetuksen laatua määrittäviä tekijöitä.