| Yhteenveto: | Tässä tutkimuksessa tarkastelen yhdeksäsluokkalaisten oppilaiden käsityksiä monilukutaidosta maantiedon tekstikäytänteissä. Tutkimus kuuluu ainedidaktiselle tutkimuskentälle, koska se tarkastelee monilukutaitoa maantieteellisessä viitekehyksessä niin, että tutkimuksen taustalla vaikuttaa maantieto oppiaineena opetussisältöineen ja strategioineen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Kuinka yhdeksäsluokkalaiset oppilaat hyödyntävät monilukutaitoa maantiedon tarjoamissa tekstikäytänteissä? 2. Kokevatko oppilaat hyödyntävänsä erilaista lukutaitoa maantiedossa kuin äidinkielessä ja kirjallisuudessa? 3. Miten oppilaat hahmottavat tekstin ja lukemisen laaja-alaisina käsitteinä?
Tutkimuksen aineisokeruumetodina toimii sähköinen Webropol-kyselylomake, jonka avulla olen kerännyt tietoa
kahden eri yläkoulun ja kolmen eri maantiedon opetusryhmän yhdeksäsluokkalaisilta oppilailta. Analysoitavan aineistojoukon muodostavat kymmenen oppilaan vastaukset kahdeksaan kyselyn kysymykseen eli aineiston koko on
yhteensä 80 erillistä vastausta. Tutkimuksessa aineiston analyysimetodina on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistojoukosta pystyy abstrahoimaan kolme yläkategoriaa: lukutaidot resurssina, laaja-alaiset
tekstikäytänteet ja lukemisen strategiat.
Tutkimuksesta käy ilmi, että oppilailla on suhteellisen rajoittunut monilukutaidon käsitys, jossa luku- ja tekstikäytänteet nojautuvat perinteiseen lukutaitoon sekä lukemisen mekaanisuuteen ja sulkevat kokonaan pois tekstin tuottamisen. Aineistojoukosta vain pieni osa oppilaista hahmottaa luku- ja tekstikäytänteet laaja-alaisina. Tutkimustuloksia
voi hyödyntää vastaavissa monilukutaidon tutkimuksissa. Tutkimus toimii myös hyödyllisenä lähteenä perusopetuksen pedagogisella kentällä, sillä se osoittaa, että oppimisen ja opetuksen tulisi olla kielitietoisempaa, jotta monilukutaito toteutuisi laaja-alaisena pedagogisena päämääränä ja oppilaat hyödyntäisivät sitä resurssina eri tekstikäytänteissä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014).
|
|---|