| Summary: | Inklusiivisella koululla tarkoitetaan koulua, jossa kaikki lähialueen lapset voivat
opiskella yhdessä kouluyhteisön täysivaltaisina ja hyväksyttyinä jäseninä. Vaikka
inkluusio on vahvistettu viralliseksi koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi, sen käytännön
toteutuksesta ei olla yksimielisiä.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tutkia, millaisia käsityksiä opettajilla on
inklusiivisesta peruskoulusta, ja miten nämä käsitykset eroavat laadullisesti
toisistaan. Tarkoitus on ollut tarkastella inklusiivista koulua ilmiönä, erityisopetuksen
järjestämisen historiallisia kehityslinjoja ja nykytilaa, sekä kouluyhteisön ja opettajan
merkitystä inkluusion toteuttajana.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä fenomenografista
analyysia, jonka avulla on tarkasteltu opettajien verkossa julkaisemia kirjoituksia ja
niissä esiin tulleita käsityksiä inklusiivisesta koulusta. Tutkimuksen tulokset on
esitetty aineistolähtöisesti muodostettuina kuvauskategorioina ja käsitysten
dimensioina, jotka tuovat esiin joukon laadullisesti erilaisia tapoja kuvata inklusiivista
koulua ilmiönä.
Aineiston kirjoituksissa esitetyt käsitykset voitiin jakaa kahteen
kuvauskategoriaan: niissä joko puolustettiin inklusiivista koulua tai vastustettiin sitä.
Molemmissa kuvauskategorioissa oli näkyvissä kolme dimensiota: oppilaan
näkökulma, opettajan näkökulma sekä ideologinen ja poliittinen näkökulma. Tulokset
osoittivat, että opettajilla oli toisistaan eroavia käsityksiä inkluusion toteutuksesta ja
tavoitteista sekä käytännön tasolla että ideologisesti. Huomionarvoista oli opettajien
kirjoituksissa vahvasti näkyvä kokemus resurssien niukkuudesta, ja tämän mukanaan
tuomista jaksamisen ongelmista. Johtopäätöksissä todettiin, että saavuttaaksemme
inklusiivisen koulun tavoitteen tarvitsemme rakenteellisia muutoksia koko
koulutusjärjestelmään.
|
|---|