Sekaryhmät vai erillisryhmät? yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista

Koululiikunnassa on Suomessa käytössä pääasiassa kahdenlaisia opetusryhmiä: sukupuolen mukaan jaettuja erillisryhmiä sekä sekaryhmiä. Aikaisemmin yläkouluissa erillisryhmät on määrätty käytettäväksi, mutta nykyään opetusryhmien muodostaminen on opetuksen järjestäjän toimivallassa. Sekaryhmät ovat yl...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Nieminen, Aleksi
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69026
_version_ 1826225777674289152
author Nieminen, Aleksi
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Nieminen, Aleksi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Nieminen, Aleksi Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Nieminen, Aleksi
datasource_str_mv jyx
description Koululiikunnassa on Suomessa käytössä pääasiassa kahdenlaisia opetusryhmiä: sukupuolen mukaan jaettuja erillisryhmiä sekä sekaryhmiä. Aikaisemmin yläkouluissa erillisryhmät on määrätty käytettäväksi, mutta nykyään opetusryhmien muodostaminen on opetuksen järjestäjän toimivallassa. Sekaryhmät ovat yleistyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, nykyään monet kunnat ja koulut ovat siirtyneet kokonaan sekaryhmäopetukseen. Molempien ryhmäjakojen käyttämiseen on perusteita niin puolesta kuin vastaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläkouluikäisten oppilaiden toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista. Erityisesti tarkoituksena oli selvittää toiveita oppilailta, joilla oli aikaisempaa kokemusta sekä erillis- että sekaryhmissä liikkumisesta. Toiveisiin mahdollisesti yhteydessä olevina tekijöinä tarkasteltiin nykyistä liikuntaryhmää, aikaisempia kokemuksia liikuntaryhmistä sekä sukupuolta. Lisäksi selvitettiin, olisiko oppilailla muita ehdotuksia liikuntaryhmien muodostamiseen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkein 389 oppilaalta kolmesta eri pirkanmaalaisesta koulusta. Määrällisen aineiston analysoinnissa käytettiin ristiintaulukointia, khiin neliö -testiä (χ2) sekä Mann-Whitneyn U -testiä. Laadullista aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. 66 % tutkimukseen vastanneista oppilaista kannatti ennemmin erillis- kuin sekaryhmiä koululiikunnassa. Nykyisellä liikuntaryhmällä oli kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys toiveisiin ja mielipiteisiin. Siitä huolimatta, että kyselyyn vastanneilla oppilailla oli kokemusta molemmista opetusryhmistä, ainoastaan 19 % olisi halunnut liikunnan toteutettavan ennemmin eri ryhmässä, kuin missä kyselyyn vastatessa liikkui. Sukupuolella tai sillä, kuinka kauan oli kyseisessä ryhmässä liikkunut, ei ollut yhteyttä toiveisiin. Pienellä osalla oppilaista (10 %) oli muitakin ehdotuksia liikuntaryhmien muodostamiseen, ehdotukset perustuivat pääasiassa ryhmien jakamiseen oppilaiden taitojen, aktiivisuuden, motivaation tai kiinnostusten mukaan. Niin tämän kuin aiempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella oppilaiden toiveet koululiikunnan opetusryhmistä vaikuttaisivat nojaavan pitkälti tottumukseen. Tutkimusten, kirjallisuuden tai käytännön kokemusten perusteella ei voida yksiselitteisesti yleistää, kumpi ryhmäjaoista on parempi. Samalla opetuksen järjestäjän vapaus päättää ryhmäjaoista antaa mahdollisuuden hyödyntää tarkoituksenmukaisinta ryhmäjakoa juuri kyseisissä olosuhteissa. Molempien opetusryhmien hyödyntäminen opetuksessa voisi monipuolisimmin palvella koululiikunnan tehtävän täyttymistä. There are basically two ways of organizing physical education (PE) in Finland: single-sex and coeducation. Previously single-sex was the norm in PE but nowadays it is up to the education provider how to form groups in PE. Coeducation has become more and more popular in the past few years and many municipalities and schools have moved to coeducational PE. Both single-sex and coeducation have their pros and cons. The purpose of this study was to investigate which grouping secondary school students prefer in PE. The primary goal was to examine the opinions of the students who had studied both in single-sex and coeducational classes in the past. It was also examined whether the student’s current group in PE, previous groups or sex was related to the opinions. Finally the students were asked if they had any other suggestions for forming groups in PE. The research data was gathered with a questionnaire. The study included 389 participants from three different schools in Pirkanmaa. The quantitative data was analyzed by using cross-tabulation, the Khi square test (χ2) and Mann-Whitney U test, the qualitative data was analyzed by using thematising. 66 % of the students who had studied both in single-sex and coeducational classes in the past, preferred single-sex PE. The current group in PE had a statistically significant effect on the opinions. Only 19 % of the students preferred a different group than the one they were currently in. The student’s sex or the length of time they had studied in the current group had no bearing on the results. A few students (10 %) had other suggestions for forming groups in PE, mainly proposing students’ skill levels, activity, motivation and interests as bases for grouping. Both this study and the previous studies indicate that students’ opinions are commonly based on conventions. It’s not possible to generalize on the basis of research, literature or experiences whether single-sex or coeducation is a better option in PE. At the same time the freedom of choice of the education provider leaves room for the best grouping in each particular case. Having both single-sex and coeducation in PE could better contribute to achieving its goals as a school subject.
first_indexed 2020-05-18T20:00:49Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Soini, Markus", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Nieminen, Aleksi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-05-18T12:03:11Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-05-18T12:03:11Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69026", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Koululiikunnassa on Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa kahdenlaisia opetusryhmi\u00e4: sukupuolen mukaan jaettuja erillisryhmi\u00e4 sek\u00e4 sekaryhmi\u00e4. Aikaisemmin yl\u00e4kouluissa erillisryhm\u00e4t on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi, mutta nyky\u00e4\u00e4n opetusryhmien muodostaminen on opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n toimivallassa. Sekaryhm\u00e4t ovat yleistyneet huomattavasti viimeisten vuosien aikana, nyky\u00e4\u00e4n monet kunnat ja koulut ovat siirtyneet kokonaan sekaryhm\u00e4opetukseen. Molempien ryhm\u00e4jakojen k\u00e4ytt\u00e4miseen on perusteita niin puolesta kuin vastaan. \nT\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 yl\u00e4kouluik\u00e4isten oppilaiden toiveita koululiikunnan ryhm\u00e4jaoista. Erityisesti tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 toiveita oppilailta, joilla oli aikaisempaa kokemusta sek\u00e4 erillis- ett\u00e4 sekaryhmiss\u00e4 liikkumisesta. Toiveisiin mahdollisesti yhteydess\u00e4 olevina tekij\u00f6in\u00e4 tarkasteltiin nykyist\u00e4 liikuntaryhm\u00e4\u00e4, aikaisempia kokemuksia liikuntaryhmist\u00e4 sek\u00e4 sukupuolta. Lis\u00e4ksi selvitettiin, olisiko oppilailla muita ehdotuksia liikuntaryhmien muodostamiseen. Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin kyselylomakkein 389 oppilaalta kolmesta eri pirkanmaalaisesta koulusta. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisen aineiston analysoinnissa k\u00e4ytettiin ristiintaulukointia, khiin neli\u00f6 -testi\u00e4 (\u03c72) sek\u00e4 Mann-Whitneyn U -testi\u00e4. Laadullista aineistoa analysoitiin teemoittelemalla.\n66 % tutkimukseen vastanneista oppilaista kannatti ennemmin erillis- kuin sekaryhmi\u00e4 koululiikunnassa. Nykyisell\u00e4 liikuntaryhm\u00e4ll\u00e4 oli kuitenkin tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4 yhteys toiveisiin ja mielipiteisiin. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 kyselyyn vastanneilla oppilailla oli kokemusta molemmista opetusryhmist\u00e4, ainoastaan 19 % olisi halunnut liikunnan toteutettavan ennemmin eri ryhm\u00e4ss\u00e4, kuin miss\u00e4 kyselyyn vastatessa liikkui. Sukupuolella tai sill\u00e4, kuinka kauan oli kyseisess\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 liikkunut, ei ollut yhteytt\u00e4 toiveisiin. Pienell\u00e4 osalla oppilaista (10 %) oli muitakin ehdotuksia liikuntaryhmien muodostamiseen, ehdotukset perustuivat p\u00e4\u00e4asiassa ryhmien jakamiseen oppilaiden taitojen, aktiivisuuden, motivaation tai kiinnostusten mukaan.\nNiin t\u00e4m\u00e4n kuin aiempien aiheeseen liittyvien tutkimusten perusteella oppilaiden toiveet koululiikunnan opetusryhmist\u00e4 vaikuttaisivat nojaavan pitk\u00e4lti tottumukseen. Tutkimusten, kirjallisuuden tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusten perusteella ei voida yksiselitteisesti yleist\u00e4\u00e4, kumpi ryhm\u00e4jaoista on parempi. Samalla opetuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n vapaus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4jaoista antaa mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaisinta ryhm\u00e4jakoa juuri kyseisiss\u00e4 olosuhteissa. Molempien opetusryhmien hy\u00f6dynt\u00e4minen opetuksessa voisi monipuolisimmin palvella koululiikunnan teht\u00e4v\u00e4n t\u00e4yttymist\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "There are basically two ways of organizing physical education (PE) in Finland: single-sex and coeducation. Previously single-sex was the norm in PE but nowadays it is up to the education provider how to form groups in PE. Coeducation has become more and more popular in the past few years and many municipalities and schools have moved to coeducational PE. Both single-sex and coeducation have their pros and cons. \nThe purpose of this study was to investigate which grouping secondary school students prefer in PE. The primary goal was to examine the opinions of the students who had studied both in single-sex and coeducational classes in the past. It was also examined whether the student\u2019s current group in PE, previous groups or sex was related to the opinions. Finally the students were asked if they had any other suggestions for forming groups in PE. The research data was gathered with a questionnaire. The study included 389 participants from three different schools in Pirkanmaa. The quantitative data was analyzed by using cross-tabulation, the Khi square test (\u03c72) and Mann-Whitney U test, the qualitative data was analyzed by using thematising. \n66 % of the students who had studied both in single-sex and coeducational classes in the past, preferred single-sex PE. The current group in PE had a statistically significant effect on the opinions. Only 19 % of the students preferred a different group than the one they were currently in. The student\u2019s sex or the length of time they had studied in the current group had no bearing on the results. A few students (10 %) had other suggestions for forming groups in PE, mainly proposing students\u2019 skill levels, activity, motivation and interests as bases for grouping.\nBoth this study and the previous studies indicate that students\u2019 opinions are commonly based on conventions. It\u2019s not possible to generalize on the basis of research, literature or experiences whether single-sex or coeducation is a better option in PE. At the same time the freedom of choice of the education provider leaves room for the best grouping in each particular case. Having both single-sex and coeducation in PE could better contribute to achieving its goals as a school subject.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-05-18T12:03:11Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-05-18T12:03:11Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "70", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sekaryhm\u00e4opetus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "erillisryhm\u00e4opetus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Sekaryhm\u00e4t vai erillisryhm\u00e4t? : yl\u00e4koululaisten toiveita koululiikunnan ryhm\u00e4jaoista", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202005183280", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntapedagogiikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physical Education Teacher Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "502", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "yl\u00e4koulu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "koululiikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "liikuntakasvatus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "sukupuoli", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "oppilaat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "opetus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "opetusryhm\u00e4t", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_69026
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:48Z
main_date 2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2020
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/0478fd01-08c5-4901-b3d4-e1ff8ceb9d29\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202005183280.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2020
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Nieminen, Aleksi Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista sekaryhmäopetus erillisryhmäopetus Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 yläkoulu koululiikunta liikuntakasvatus sukupuoli oppilaat opetus opetusryhmät
title Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_full Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_fullStr Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_full_unstemmed Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_short Sekaryhmät vai erillisryhmät?
title_sort sekaryhmät vai erillisryhmät yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_sub yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
title_txtP Sekaryhmät vai erillisryhmät? : yläkoululaisten toiveita koululiikunnan ryhmäjaoista
topic sekaryhmäopetus erillisryhmäopetus Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education 502 yläkoulu koululiikunta liikuntakasvatus sukupuoli oppilaat opetus opetusryhmät
topic_facet 502 Liikuntapedagogiikka Physical Education Teacher Education erillisryhmäopetus koululiikunta liikuntakasvatus opetus opetusryhmät oppilaat sekaryhmäopetus sukupuoli yläkoulu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69026 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005183280
work_keys_str_mv AT nieminenaleksi sekaryhmätvaierillisryhmätyläkoululaistentoiveitakoululiikunnanryhmäjaoista