Kriittinen lukutaito poliittisessa päätöksenteossa

Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa, koska erilaista informaatiota on tarjolla paljon. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta kriittistä lukutaitoa on tutkittu vähän, vaikka sen osuus on tärkeä, kun tehdään koko kan-saa koskevia päätöksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvit...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Wahlstedt-Niskanen, Pirita
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68928
Description
Summary:Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa, koska erilaista informaatiota on tarjolla paljon. Poliittisen päätöksenteon näkökulmasta kriittistä lukutaitoa on tutkittu vähän, vaikka sen osuus on tärkeä, kun tehdään koko kan-saa koskevia päätöksiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen on poliittisten päättäjien ja päätöksiä valmistelevien henkilöiden kriittinen lukutaito. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kansanedustajat ja heidän avustajansa, ministerien erityis-avustajat, eduskuntaryhmien ryhmäkanslioiden työntekijät ja valtiosihteerit. Tutkimusta varten tarkasteltiin kriittisen lukutaidon ulottuvuuksia, joista tähän tutkimukseen keskeisimpinä nostettiin: tiedon luotettavuuden arviointi, media-tuntemus, tietoisuus ympäröivästä yhteiskunnasta, tiedon vastaanottajan toiminta ja poliittinen ulottuvuus. Ulottuvuuksien perusteella luotiin mittari ja mittarin pohjalta edelleen Likert-asteikollinen kyselylomake, joka lähetettiin tutkittaville Webropol-kyselynä. Vastauksia tuli 46 kappaletta. Vastaukset siirrettiin SPSS-ohjelmaan, jolla niitä voitiin käsitellä tilastollisin menetelmin. Kaikkien kriittisen lukutaidon osa-alueiden keskiarvot sijoittuivat välille 3,4-4,2, mikä kertoo hyvästä kriittisen lukutaidon tasosta. Tutkittavien kriittisessä lukutaidossa ei löytynyt merkittäviä puutteita tai eroja eri osa-alueiden kesken. Pieniä eroja löytyi yksittäisten muuttujien välillä. Käytetty mittari osoittautui luotettavaksi. Taustatekijöinä tutkittiin sukupuolta, ikää, koulutusta, puoluekantaa, poliittista kokemusta, poliittista tehtävää ja asuinympäristöä. Taustatekijöillä ei ollut vaikutusta kriittiseen lukutaitoon.