| description |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 5-, 7-, ja 9-luokkalaisten videopelaamisen määrää, siihen liittyviä sukupuolten välisiä eroja, luokka-asteiden välisiä eroja sekä pelaamisen määrän yhteyksiä, terveyskäyttäytymiseen, itsearvioituun terveyteen sekä kipuoireisiin ja psyykkisiin oireisiin. Lisäksi tutkittiin sukupuolten välisiä terveyseroja pelaajaluokissa. Pelaajaluokkia olivat vähän pelaavat, kohtalaisesti pelaavat ja paljon pelaavat.
Pelaajaluokkien välisiä terveyseroja selvitettiin Khiin neliö (χ2) –testillä sekä ristiintaulukoinnilla. Aineistona käytettiin WHO-Koululaistutkimuksen (2018) kyselylomakkeella kerättyä dataa. Nuoria oli tutkimuksessa 3146, joista 1562 poikia ja 1584 tyttöjä. Aineiston kuvailemiseen käytettiin prosenttiosuuksia.
Pelaamisen määrä on hyvin yleistä suomalaisten nuorten keskuudessa. Pojat pelasivat enemmän, kuin tytöt (p<,001). Tämän lisäksi luokka-aste vaikutti pelaamisen määrään. Seitsemäsluokkalaiset pelasivat tutkimuksessa eniten ja yhdeksäsluokkalaiset vähiten (p=,023). Koko aineiston tarkastelussa pelaamisen määrällä oli merkitsevä yhteys liikunta-aktiivisuuteen (p=,010) ja yksinäisyyteen (p=,003). Paljon pelaavat olivat liikunnallisesti aktiivisempia ja kokivat vähemmän yksinäisyyttä, kuin kaksi muuta pelaajaluokkaa. Pelaamisen määrällä oli lisäksi yhteys alakuloisuuden tuntemuksiin (p<,001). Vähän pelaavat tunsivat itsensä alakuloisemmiksi, kuin kohtalaisesti ja paljon pelaavat.
Tarkasteltaessa pelaamisen ja terveyskäyttäytymisen yhteyksiä sukupuolittain huomattiin, että poikien ja tyttöjen ryhmissä pelaaminen vaikutti eri tavoin. Vähän pelaavat pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia, kuin paljon pelaavat pojat (p=,022). Paljon pelaavat tytöt liikkuivat puolestaan enemmän, kuin vähän pelaavat tytöt (p=,033). Paljon pelaavat pojat kokivat myös itsensä väsyneemmiksi kouluaamuina, kuin kohtalaisesti ja vähän pelaavat pojat (p=,005).
Vähän pelaavat tytöt arvioivat terveytensä hyväksi tai erittäin hyväksi useammin, kuin kohtalaisesti ja paljon pelaavat tytöt (p=,006). Lisäksi paljon pelaavat tytöt kärsivät enemmän vatsakivuista (p=,028) ja selkäkivuista (p=,035), kuin kaksi muuta pelaajaluokkaa. Psyykkisistä oireista paljon pelaavat työt kärsivät enemmän nukahtamisvaikeuksista (p<,001). Paljon pelaavat pojat puolestaan tunsivat itsensä hermostuneimmiksi, kuin kohtalaisesti ja vähän pelaavat pojat (p<,001).
Pelaamisen määrän vaikutukset terveyskäyttäytymiseen olivat ristiriitaisia. Koko aineiston tarkastelussa paljon pelaavat liikkuivat enemmän ja kokivat vähemmän yksinäisyyttä ja alakuloisuutta. Tarkasteltaessa pelaamisen yhteyttä terveyskäyttäytymiseen sukupuolittain huomattiin, että pelaamisen määrä vaikutti kielteisesti liikunta-aktiivisuuteen, koettuun väsymykseen kouluaamuina sekä hermostuneisuuteen pojilla. Tytöillä pelaamisen määrä vaikutti myönteisesti liikunta-aktiivisuuteen, mutta kielteisesti itsearvioituun terveyteen, vatsa- ja selkäkipuihin sekä nukahtamisvaikeuksiin.
The purpose of this study was to examine the amount of video gaming among 5th, 7th, and 9th
graders. Another objective was to explore the differences in gaming behavior related to gender and
grade. In addition, the correlations between the amount of gaming and health behavior, perceived
health, pain symptoms, and mental health symptoms were examined. Differences between genders
were also examined between player groups. The player groups examined were: plays a little, plays
average amount, and plays a lot.
The differences between the groups were examined with Chi Square (χ2) test and Cross tabulation.
The data was collected with a questionnaire in 2018 as a part of Health Behavior in School-aged
Children Study and consisted 3146 participants, of which 1562 were boys and 1584 girls.
Percentages were used to describe the results.
Video gaming is popular among Finnish adolescents. Boys played more, than girls (p<,001). In
addition, grade influenced the amount of video gaming. Seventh graders played the most and ninth
graders the least (p=,023). When examining all participants, the amount of video gaming had a
significant correlation with physical activity (p=,010) and loneliness (p=,003). The group of
adolescents who played the most was physically most active and experienced less loneliness than
the two other player groups. The amount of gaming also correlated with dejection (p<,001). The
group, which played the least experienced more dejection than the two other player groups.
When examining the correlations between the amount of gaming and health behavior between
sexes, the results were different. The boys who played the least were physically most active
(p=,022). However, the girls who played the most were physically more active than the other two
player groups among girls (p=,033). In addition, the boys who played the most felt more tired in
the school mornings than the other two player groups among boys (p=,005).
The girls who played the least evaluated their health higher than the two other player groups among
girls (p=,006). Moreover, the girls who played the most experienced more stomachache (p=,028)
and back pain (p=,035). The girls who played the most also experienced more difficulties in falling
asleep (p<,001). The boys who played the most experienced more nervousness than the other two
player groups (p<,001).
The correlations between the amount of gaming and health behavior were contradictory. When
examining all participants, the group which played the most was physically most active and
experienced less loneliness and dejection. However, when examining the health behavior in groups
divided by sex, the effect of gaming was negative on physical activity, perceived tiredness in
school mornings and nervousness among boys. In girls, the amount of gaming had a positive effect
on physical activity but a negative effect on perceived health, stomachache, back pain, and on
difficulties in falling asleep.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Heikinaro-Johansson, Pilvikki", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Lyyra, Nelli", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Lahti, Henri", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-05-04T06:04:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-05-04T06:04:00Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68799", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin 5-, 7-, ja 9-luokkalaisten videopelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, siihen liittyvi\u00e4 sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja, luokka-asteiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja sek\u00e4 pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n yhteyksi\u00e4, terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, itsearvioituun terveyteen sek\u00e4 kipuoireisiin ja psyykkisiin oireisiin. Lis\u00e4ksi tutkittiin sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 terveyseroja pelaajaluokissa. Pelaajaluokkia olivat v\u00e4h\u00e4n pelaavat, kohtalaisesti pelaavat ja paljon pelaavat. \n\nPelaajaluokkien v\u00e4lisi\u00e4 terveyseroja selvitettiin Khiin neli\u00f6 (\u03c72) \u2013testill\u00e4 sek\u00e4 ristiintaulukoinnilla. Aineistona k\u00e4ytettiin WHO-Koululaistutkimuksen (2018) kyselylomakkeella ker\u00e4tty\u00e4 dataa. Nuoria oli tutkimuksessa 3146, joista 1562 poikia ja 1584 tytt\u00f6j\u00e4. Aineiston kuvailemiseen k\u00e4ytettiin prosenttiosuuksia. \n\nPelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on hyvin yleist\u00e4 suomalaisten nuorten keskuudessa. Pojat pelasivat enemm\u00e4n, kuin tyt\u00f6t (p<,001). T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi luokka-aste vaikutti pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Seitsem\u00e4sluokkalaiset pelasivat tutkimuksessa eniten ja yhdeks\u00e4sluokkalaiset v\u00e4hiten (p=,023). Koko aineiston tarkastelussa pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 oli merkitsev\u00e4 yhteys liikunta-aktiivisuuteen (p=,010) ja yksin\u00e4isyyteen (p=,003). Paljon pelaavat olivat liikunnallisesti aktiivisempia ja kokivat v\u00e4hemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4, kuin kaksi muuta pelaajaluokkaa. Pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 oli lis\u00e4ksi yhteys alakuloisuuden tuntemuksiin (p<,001). V\u00e4h\u00e4n pelaavat tunsivat itsens\u00e4 alakuloisemmiksi, kuin kohtalaisesti ja paljon pelaavat.\n\nTarkasteltaessa pelaamisen ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen yhteyksi\u00e4 sukupuolittain huomattiin, ett\u00e4 poikien ja tytt\u00f6jen ryhmiss\u00e4 pelaaminen vaikutti eri tavoin. V\u00e4h\u00e4n pelaavat pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia, kuin paljon pelaavat pojat (p=,022). Paljon pelaavat tyt\u00f6t liikkuivat puolestaan enemm\u00e4n, kuin v\u00e4h\u00e4n pelaavat tyt\u00f6t (p=,033). Paljon pelaavat pojat kokivat my\u00f6s itsens\u00e4 v\u00e4syneemmiksi kouluaamuina, kuin kohtalaisesti ja v\u00e4h\u00e4n pelaavat pojat (p=,005). \nV\u00e4h\u00e4n pelaavat tyt\u00f6t arvioivat terveytens\u00e4 hyv\u00e4ksi tai eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi useammin, kuin kohtalaisesti ja paljon pelaavat tyt\u00f6t (p=,006). Lis\u00e4ksi paljon pelaavat tyt\u00f6t k\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n vatsakivuista (p=,028) ja selk\u00e4kivuista (p=,035), kuin kaksi muuta pelaajaluokkaa. Psyykkisist\u00e4 oireista paljon pelaavat ty\u00f6t k\u00e4rsiv\u00e4t enemm\u00e4n nukahtamisvaikeuksista (p<,001). Paljon pelaavat pojat puolestaan tunsivat itsens\u00e4 hermostuneimmiksi, kuin kohtalaisesti ja v\u00e4h\u00e4n pelaavat pojat (p<,001).\n\nPelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaikutukset terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen olivat ristiriitaisia. Koko aineiston tarkastelussa paljon pelaavat liikkuivat enemm\u00e4n ja kokivat v\u00e4hemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja alakuloisuutta. Tarkasteltaessa pelaamisen yhteytt\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen sukupuolittain huomattiin, ett\u00e4 pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikutti kielteisesti liikunta-aktiivisuuteen, koettuun v\u00e4symykseen kouluaamuina sek\u00e4 hermostuneisuuteen pojilla. Tyt\u00f6ill\u00e4 pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikutti my\u00f6nteisesti liikunta-aktiivisuuteen, mutta kielteisesti itsearvioituun terveyteen, vatsa- ja selk\u00e4kipuihin sek\u00e4 nukahtamisvaikeuksiin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The purpose of this study was to examine the amount of video gaming among 5th, 7th, and 9th\ngraders. Another objective was to explore the differences in gaming behavior related to gender and\ngrade. In addition, the correlations between the amount of gaming and health behavior, perceived\nhealth, pain symptoms, and mental health symptoms were examined. Differences between genders\nwere also examined between player groups. The player groups examined were: plays a little, plays\naverage amount, and plays a lot.\n\nThe differences between the groups were examined with Chi Square (\u03c72) test and Cross tabulation.\nThe data was collected with a questionnaire in 2018 as a part of Health Behavior in School-aged\nChildren Study and consisted 3146 participants, of which 1562 were boys and 1584 girls.\nPercentages were used to describe the results.\n\nVideo gaming is popular among Finnish adolescents. Boys played more, than girls (p<,001). In\naddition, grade influenced the amount of video gaming. Seventh graders played the most and ninth\ngraders the least (p=,023). When examining all participants, the amount of video gaming had a\nsignificant correlation with physical activity (p=,010) and loneliness (p=,003). The group of\nadolescents who played the most was physically most active and experienced less loneliness than\nthe two other player groups. The amount of gaming also correlated with dejection (p<,001). The\ngroup, which played the least experienced more dejection than the two other player groups.\n\nWhen examining the correlations between the amount of gaming and health behavior between\nsexes, the results were different. The boys who played the least were physically most active\n(p=,022). However, the girls who played the most were physically more active than the other two\nplayer groups among girls (p=,033). In addition, the boys who played the most felt more tired in\nthe school mornings than the other two player groups among boys (p=,005).\nThe girls who played the least evaluated their health higher than the two other player groups among\ngirls (p=,006). Moreover, the girls who played the most experienced more stomachache (p=,028)\nand back pain (p=,035). The girls who played the most also experienced more difficulties in falling\nasleep (p<,001). The boys who played the most experienced more nervousness than the other two\nplayer groups (p<,001).\n\nThe correlations between the amount of gaming and health behavior were contradictory. When\nexamining all participants, the group which played the most was physically most active and\nexperienced less loneliness and dejection. However, when examining the health behavior in groups\ndivided by sex, the effect of gaming was negative on physical activity, perceived tiredness in\nschool mornings and nervousness among boys. In girls, the amount of gaming had a positive effect\non physical activity but a negative effect on perceived health, stomachache, back pain, and on\ndifficulties in falling asleep.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-05-04T06:04:00Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-05-04T06:04:00Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "76", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "pelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "itsearvioitu terveys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Nuorten videopelaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja pelaamisen yhteydet terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen sek\u00e4 itsearvioituun terveyteen", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202005043018", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntapedagogiikka", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Physical Education Teacher Education", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "502", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "videopelit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nuoret", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "pelaaminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "digitaaliset pelit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "pelit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|