Upper secondary school students' perceptions of using mobile phone applications in the formal assessment of speaking skills

Tutkimuksen aiheena on lukion oppilaiden käsitykset älypuhelinsovellusten käytöstä englannin suullisen kielitaidon arvioinnissa. Suullinen kielitaito, sen arviointi ja mobiilioppiminen (Mobile assisted language learning, MALL) ovat 2000-luvun keskeisiä teemoja. Tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jääskeläinen, Katja
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68602
Description
Summary:Tutkimuksen aiheena on lukion oppilaiden käsitykset älypuhelinsovellusten käytöstä englannin suullisen kielitaidon arvioinnissa. Suullinen kielitaito, sen arviointi ja mobiilioppiminen (Mobile assisted language learning, MALL) ovat 2000-luvun keskeisiä teemoja. Tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää nämä kolme aihealuetta ja osoittaa, että älypuhelinsovellukset voivat monipuolisuutensa ansiosta olla hyödyllisiä suullisen kielitaidon arvioinnissa, koska aiemmat tutkimukset ovat tutkineet MALL:ia vain kielitaidon eri osa-alueiden opettamisen ja oppimisen näkökulmista. Tutkimukseen osallistui 33 oppilasta itäsuomalaisesta lukiosta. Tässä empiirisessä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella. Tulosten mukaan mieluisimpia koemuotoja olivat keskustelut, ääneenlukutehtävät ja puheet/esitelmät. Suurin osa vastaajista halusi tehdä kokeet parin ja osa opettajan kanssa. Luokan edessä tekeminen jakoi mielipiteitä. Suurin osa halusi sanallisen tai sekä sanallisen että numeroarvioinnin. Valmiista vaihtoehdoista valittuina suosituimpia älypuhelinsovelluksia olivat puheen äänittämissovellukset; draamasovellukset, kuten elokuvientekosovellukset; ja roolihahmo- ja avatar-sovellukset, kuten nukketeatteri- ja kertomussovellukset. Sovellusten hyötyinä nähtiin mm. jännityksen väheneminen, uudet mahdollisuudet, luovuus ja helppous sekä oppilaalle että opettajalle. Haittoina mainittiin mm. keskittymisongelmat älypuhelinta käytettäessä, huijausmahdollisuudet, tekniset ongelmat ja teknisen osaamisen taso sekä oppilailla että opettajilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lukion oppilaat olivat ainakin osittain valmiita ottamaan älypuhelinsovellukset avuksi suullisen kielitaidon arviointiprosessiin ja että he näkivät ne mahdollisuutena, mutta myös epävarmuutta niiden toimivuuden ja oman osaamisen suhteen on. Jatkotutkimusta tästä aiheesta olisi hyvä tehdä isommalla otoksella ja myös opettajien käsityksistä, osaamisen tasosta ja koulutustarpeista.