Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla

Urheilijat ja liikunnallisesti aktiiviset naiset pyrkivät usein urheiluharjoittelun lisäksi saavuttamaan suorituskyvyn tai ulkonäön kannalta optimaalisen kehonkoostumuksen. Tämä voi johtaa ruokavalion rajoittamiseen terveyden kustannuksella. Energiansaatavuuden (EA) optimaalisena tasona pidetään 45...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kotkajuuri, Anna
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2020
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68504
_version_ 1828193069387743232
author Kotkajuuri, Anna
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Kotkajuuri, Anna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Kotkajuuri, Anna Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Kotkajuuri, Anna
datasource_str_mv jyx
description Urheilijat ja liikunnallisesti aktiiviset naiset pyrkivät usein urheiluharjoittelun lisäksi saavuttamaan suorituskyvyn tai ulkonäön kannalta optimaalisen kehonkoostumuksen. Tämä voi johtaa ruokavalion rajoittamiseen terveyden kustannuksella. Energiansaatavuuden (EA) optimaalisena tasona pidetään 45 kcal/kg rasvatonta massaa (FFM). Alle 30 kcal/kg FFM on kliinisen alhaisen EA:n raja, jota pienempi energiansaanti vaarantaa terveyden ja urheilussa kehittymisen. Huolimatta ongelman yleisyydestä ja merkittävistä haitoista urheilumaailmassa, ei sen havainnointiin ole yksiselitteisiä metodeja. EA:n lisäksi myös muilla ravitsemuksen osatekijöillä kuten energiaravintoaineilla voi olla vaikutusta liikunnallisten naisten hyvinvointiin esimerkiksi hormonitoiminnan muutosten kautta. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään EA:n ja energiaravintoaineiden suhteellisen saannin yhteyksiä hormonaalisiin muuttujiin. Tutkimukseen rekrytoitiin 27 liikunnallisesti aktiivista naista, joilla oli luonnollinen säännöllinen kuukautiskierto (N-ryhmä, n=16) tai jotka käyttivät hormonaalista ehkäisyä (H-ryhmä, n=11). Mittauksia suoritettiin kuukautiskierron neljässä eri vaiheessa. Paastoverinäytteestä analysoitiin estradioli (E2), lutenisoiva hormoni (LH), vapaa testosteroni, kortisoli, trijodityroniini (T3) ja leptiini. Suorituskykyä arvioitiin suoran hapenottokyvyntestin ja maksimaalisen jalkaprässisuorituksen perusteella. Lisäksi tutkittavat täyttivät kolmena päivänä mittausten ympärillä ruoka- ja harjoituspäiväkirjaa. Tutkimuksessa vertailtiin myös harjoitustaustan vaikutusta ravitsemukseen ja hormonaalisiin muuttujiin voima- tai kestävyysharjoitteluun panostaneiden tutkittavien välillä. Tutkittavien harjoitustausta vaihteli kuntoilijoista tavoitteellisiin kilpaurheilijoihin. Tutkittavista 62 %:lla havaittiin liian alhainen EA, mutta kliininen energiavaje todettiin vain kahdella tutkittavalla. Kaikilla tutkittavilla, joilla T3, testosteroni ja leptiini olivat viitearvojen alapuolella, EA oli alentunut. EA korreloi positiivisesti T3:n kanssa (r=0.818, p<0.001). Testosteronin ja hiilihydraatin saannin välillä oli negatiivinen yhteys (r=-0.495, p<0.05) ja H-ryhmällä myös rasvan saanti korreloi testosteronin kanssa (r=0.897, p<0.05). EA ja kuidun saanti olivat käänteisesti yhteydessä E2 pitoi-suuteen N-ryhmässä (r=-0.794, p<0.05 ja r=-0.638, p<0.05). Voima- ja kestävyysharjoitelleiden ainoa ero oli voimaharjoitelleiden suhteellisesti suurempi proteiinin saanti (p<0.05). Subkliininen liian alhainen energiansaatavuus oli tässä tutkimusjoukossa yleistä, mutta tämä lievä energiavaje ei välttämättä johda hormonaalisiin muutoksiin. Hormonaaliset muutokset saattavat kuitenkin olla merkki liian alhaisesta EA:sta. Kuidun runsaalla saannilla saattaa olla estrogeenia laskeva vaikutus ja energiansaannin painottuminen hiilihydraatteihin voisi laskea testosteronin pitoisuutta. T3 on kenties hormonaalisista muuttujista paras energiansaatavuuden kuvaaja. Voimaharjoitelleiden suhteellinen proteiininsaanti oli heillä tilastollisesti kestävyysharjoitelleita suurempaa, muita merkitseviä eroja ravitsemuksessa tai hormonaalisissa muuttujissa ei ryhmien välillä havaittu. Aiheesta olisi tärkeää saada kattavia pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin havainnoida syy-seuraus -suhteita ja niiden käytännön vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja terveyteen.
first_indexed 2024-09-11T08:52:32Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "H\u00e4kkinen, Keijo", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ihalainen, Johanna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Kotkajuuri, Anna", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2020-04-14T05:40:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2020-04-14T05:40:15Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2020", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68504", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Urheilijat ja liikunnallisesti aktiiviset naiset pyrkiv\u00e4t usein urheiluharjoittelun lis\u00e4ksi saavuttamaan suorituskyvyn tai ulkon\u00e4\u00f6n kannalta optimaalisen kehonkoostumuksen. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa ruokavalion rajoittamiseen terveyden kustannuksella. Energiansaatavuuden (EA) optimaalisena tasona pidet\u00e4\u00e4n 45 kcal/kg rasvatonta massaa (FFM). Alle 30 kcal/kg FFM on kliinisen alhaisen EA:n raja, jota pienempi energiansaanti vaarantaa terveyden ja urheilussa kehittymisen. Huolimatta ongelman yleisyydest\u00e4 ja merkitt\u00e4vist\u00e4 haitoista urheilumaailmassa, ei sen havainnointiin ole yksiselitteisi\u00e4 metodeja. EA:n lis\u00e4ksi my\u00f6s muilla ravitsemuksen osatekij\u00f6ill\u00e4 kuten energiaravintoaineilla voi olla vaikutusta liikunnallisten naisten hyvinvointiin esimerkiksi hormonitoiminnan muutosten kautta. T\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n EA:n ja energiaravintoaineiden suhteellisen saannin yhteyksi\u00e4 hormonaalisiin muuttujiin. \n\nTutkimukseen rekrytoitiin 27 liikunnallisesti aktiivista naista, joilla oli luonnollinen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen kuukautiskierto (N-ryhm\u00e4, n=16) tai jotka k\u00e4yttiv\u00e4t hormonaalista ehk\u00e4isy\u00e4 (H-ryhm\u00e4, n=11). Mittauksia suoritettiin kuukautiskierron nelj\u00e4ss\u00e4 eri vaiheessa. Paastoverin\u00e4ytteest\u00e4 analysoitiin estradioli (E2), lutenisoiva hormoni (LH), vapaa testosteroni, kortisoli, trijodityroniini (T3) ja leptiini. Suorituskyky\u00e4 arvioitiin suoran hapenottokyvyntestin ja maksimaalisen jalkapr\u00e4ssisuorituksen perusteella. Lis\u00e4ksi tutkittavat t\u00e4yttiv\u00e4t kolmena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 mittausten ymp\u00e4rill\u00e4 ruoka- ja harjoitusp\u00e4iv\u00e4kirjaa. Tutkimuksessa vertailtiin my\u00f6s harjoitustaustan vaikutusta ravitsemukseen ja hormonaalisiin muuttujiin voima- tai kest\u00e4vyysharjoitteluun panostaneiden tutkittavien v\u00e4lill\u00e4. Tutkittavien harjoitustausta vaihteli kuntoilijoista tavoitteellisiin kilpaurheilijoihin. \n\nTutkittavista 62 %:lla havaittiin liian alhainen EA, mutta kliininen energiavaje todettiin vain kahdella tutkittavalla. Kaikilla tutkittavilla, joilla T3, testosteroni ja leptiini olivat viitearvojen alapuolella, EA oli alentunut. EA korreloi positiivisesti T3:n kanssa (r=0.818, p<0.001). Testosteronin ja hiilihydraatin saannin v\u00e4lill\u00e4 oli negatiivinen yhteys (r=-0.495, p<0.05) ja H-ryhm\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s rasvan saanti korreloi testosteronin kanssa (r=0.897, p<0.05). EA ja kuidun saanti olivat k\u00e4\u00e4nteisesti yhteydess\u00e4 E2 pitoi-suuteen N-ryhm\u00e4ss\u00e4 (r=-0.794, p<0.05 ja r=-0.638, p<0.05). Voima- ja kest\u00e4vyysharjoitelleiden ainoa ero oli voimaharjoitelleiden suhteellisesti suurempi proteiinin saanti (p<0.05). \n\nSubkliininen liian alhainen energiansaatavuus oli t\u00e4ss\u00e4 tutkimusjoukossa yleist\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 liev\u00e4 energiavaje ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda hormonaalisiin muutoksiin. Hormonaaliset muutokset saattavat kuitenkin olla merkki liian alhaisesta EA:sta. Kuidun runsaalla saannilla saattaa olla estrogeenia laskeva vaikutus ja energiansaannin painottuminen hiilihydraatteihin voisi laskea testosteronin pitoisuutta. T3 on kenties hormonaalisista muuttujista paras energiansaatavuuden kuvaaja. Voimaharjoitelleiden suhteellinen proteiininsaanti oli heill\u00e4 tilastollisesti kest\u00e4vyysharjoitelleita suurempaa, muita merkitsevi\u00e4 eroja ravitsemuksessa tai hormonaalisissa muuttujissa ei ryhmien v\u00e4lill\u00e4 havaittu. Aiheesta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada kattavia pitkitt\u00e4istutkimuksia, jotta voitaisiin havainnoida syy-seuraus -suhteita ja niiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vaikutuksia urheilijan suorituskykyyn ja terveyteen.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2020-04-14T05:40:15Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2020-04-14T05:40:15Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2020", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "89", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "liikuntaravitsemus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "hormonitoiminta", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "harjoitustausta", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kest\u00e4vyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202004142725", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ravitsemus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hormonit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "naiset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "energiansaanti", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "urheilu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_68504
language fin
last_indexed 2025-03-31T20:03:30Z
main_date 2020-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2020
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/b3136645-bbfd-41b5-9f97-9feca39e4eee\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202004142725.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2020
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Kotkajuuri, Anna Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla liikuntaravitsemus hormonitoiminta harjoitustausta Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 voimaharjoittelu kestävyysharjoittelu ravitsemus hormonit naiset energiansaanti urheilu
title Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_full Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_fullStr Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_full_unstemmed Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_short Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_sort ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys ja voimaharjoitelleilla naisilla
title_txtP Ravitsemuksen yhteys energiastatusta kuvaaviin hormonaalisiin muuttujiin kestävyys- ja voimaharjoitelleilla naisilla
topic liikuntaravitsemus hormonitoiminta harjoitustausta Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 voimaharjoittelu kestävyysharjoittelu ravitsemus hormonit naiset energiansaanti urheilu
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi energiansaanti harjoitustausta hormonit hormonitoiminta kestävyysharjoittelu liikuntaravitsemus naiset ravitsemus urheilu voimaharjoittelu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68504 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004142725
work_keys_str_mv AT kotkajuurianna ravitsemuksenyhteysenergiastatustakuvaaviinhormonaalisiinmuuttujiinkestävyysjavoi