| Summary: | Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tieto- ja viestintäteknologian yrityksen kehityskeskusteluissa esiintyneitä työhyvinvoinnin teemoja. Kehityskeskustelut ovat yksi väline työhyvinvoinnin tukemiseen, ja esimiehet ovat tärkeässä asemassa työyhteisön hyvinvoinnin mahdollistajana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä työhyvinvointia edistäviä osa-alueita kehityskeskusteluissa käsiteltiin ja millä tavoin johtaminen tuki toiminnoillaan työhyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto on osa HeRMO-hankkeessa kerättyä viiden ICT-alan työntekijän kehityskeskusteluaineistoa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin, ja siinä näkyy teoriaohjautuvuus. Sisällönanalyysin perusteella työhyvinvointia edistäväksi tekijöiksi muodostui kolme pääluokkaa, joita olivat työyhteisökulttuuri, johtaminen sekä toimiva työympäristö.
Tutkimuksen mukaan vuorovaikutussuhteet edistivät työyhteisön yhteisöllisyyttä ja sen jäsenten työhyvinvointia. Ne osoittautuivat myös keskeisimmäksi työyhteisöön sitoutumiseen vaikuttavaksi tekijäksi. Johtaminen tuki työntekijöiden hyvinvointia osallistamisen sekä kouluttautumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamisen kautta. Myös alaisten urakehityksestä huolehtiminen ja oikeudenmukainen palkitseminen tuki hyvinvointia motivoinnin ja kannustamisen keinoin. Työhyvinvointia heikentäviä löydöksiä olivat tiimienvälinen tiedonjakaminen, yksittäiset konfliktitilanteet työntekijöiden välillä sekä avokonttorin aiheuttamat meluongelmat.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehityskeskustelut tarjoavat monipuolisen toimintakentän hyvinvoinnin tukemiselle ja sen mahdollistamiselle. Eri näkökulmien esiintuominen kehityskeskusteluissa edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa työhyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä. Työhyvinvoinnin tukeminen on merkityksellistä etenkin muuttuvassa työelämässä, ja sen positiiviset vaikutukset näkyvät niin organisaation menestyksen kuin yksilön hyvinvoinnin tasoilla. Tutkimus tarjoaa monipuolista tietoa työhyvinvoinnin osa-alueista, jotka ovat myös yhteneväisiä aikaisempien työhyvinvointia koskevien tutkimusten kanssa.
|
|---|